"Sloboa Stadissa - Stadin slangin etymologiaa" - ex Libris...

 "Sloboa Stadissa - Stadin slangin etymologiaa", Heikki Paunonen, Docendo, 2016, 605 s.

"Heikki Paunonen (s. 1946 Helsingissä) on Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori. Hän on tutkinut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä ja slangia. Hän on myös vuosikymmenien ajan tallentanut eri-ikäisten stadilaisten slangia. Heikki ja Marjatta Paunosen suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000) voitti
Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2001."Slangiprofessori” Paunonen on kirjoittanut myös Helsingin nimistöstä kaksiosaisen teoksen
 Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen (2010). Hän on Stadin Slangi ry:n perustajajäsen.
Yhdistys valitsi hänet Stadin Kundiksi vuonna 2013." (Takakansi)

"Mul kanissa on palsa ja aborkat mä möin, laulettiin Stadissa 1900-luvun alussa. Kanin tuntevat kaikki, mutta aborkat ei ole yhtä tuttu sana. Mutta mistä ne ovat peräisin? Entä safka, lafka, mesta ja voda? Kanttulivei voi käydä kenelle tahansa, prenikan voi jokainen saada rintaansa ja takin voi jättää narikkaan. Sloboa Stadissa kertoo kaikkien näiden sekä yli 500 muun Stadin slangin venäläisperäisen sanan tarinan. Entä monille tuttu tsuikka, suikka: onko se peräisin sotilasslangista? Ei, kertoo kirja, sillä Mannerheim johti paraatia toukokuussa 1918 karvatšuikka päässä. Osa sanoista, kuten tšubu, tšaikkari ja tširinga, on jo kadonnut kielestä.
Mutta natsku elää vielä pihoilla ja nuoret soittavat yhä skraittaa.
Tsaarinvallan aikana venäläisyys näkyi ja kuului Helsingissä. Maroosiryssät mainostivat äänekkäästi jäätelöä. Sotilaat olivat tuttu näky kaupungilla ja issikat, ja vossikat odottivat droškineen asiakkaita pirssissä. Helsingissä kohtasi silloin kaksi eri kulttuuria. Ruotsin aikaan juotiin hollantilaisten Etelä-Kiinasta tuomaa teetä. Venäläisten saavuttua se vaihtui pohjoiskiinalaiseksi tšaijuksi ja tšaikaksi.
Kaikkiaan teoksessa on noin 860 hakusanaa. Mukana on myös muista kielistä tulleita sanoja,
kuten makasiini. Aina ei voi olla varma, onko jokin sana lainattu idästä vai lännestä.
Monet sanat ovat kulkeutuneet Suomeen kahtaalta. Matkan varrella monen sanan merkitys on ehtinyt muuttua. Remontti-sanakin on tarkoittanut alun perin ranskassa uusien hevosten ostamista ratsuväelle. Sana-artikkelit kertovat monikielisestä ja -kulttuurisesta Helsingistä. Koska suuri osa Helsingin puhekielen ja slangin venäläisperäisistä sanoista on kulkeutunut Stadiin muualta Suomesta, kirja avaa uuden näkökulman koko venäläiseen Suomeen." (Takakansi)

Paunonen toteaa: "Stadin slangi on monikielisen ja -kulttuurisen Helsingin sielu. Siksi sitä kannattaa vaalia!"   Hän on tehnyt suurtyön ja perusteellista jälkeä tämän tyjentävän teoksen aikaansaamiseksi. Hän selvittää seikkaperäisesti kolmessa ensimmäisessä luvussa Sanojen alkuperää tutkimuskohteena, Venäläistä Helsinkiä ja Venäläisperäisiä lainasanoja Stadin slangissa ja Helsingin puhekielessä. Sen jälkeen seuraavat Artikkelit a,aa - votka, vodka. Vanhassa stadin slangissa venäjän osuus on alle 10% ja ruotsin 70% luokkaa.

Tällaiselle karjalan murteella puhuvassa perheessä ja suvussa lapsuutensa, stadin slangia nuoruudessaan snaijaavalle bailumestoissa dongareissa hipannelle sussulle, sittemmin kirjakieltä duunimestoissaan viljelleelle pumaskoita pyöritelleelle friidulle sekä sanoista ja sanonnoista ynnä niiden alkuperien jäljittämisestä kiinnostunelle baabuskalle tämä hauskasti ja innostuneesti koottu teos on paitsi nuoruusmuistoihin viskaava buli pruju myös varsinainen kultakaivos & ehtymätön aarreaitta; loistoteos!!

"Suomen kielen professori Lauri Hakulinen (1899 - 1985) kuvasi sanoja viestikapuloiksi,
jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle: Sanat tuovat meille suulliset terveiset käsittämättömän kaukaisten taivalten takaa." Jos nyt arvoisalle Murmeliviisikolle hilpeästi arvaisin ehdottaa, että skulataaks skraittaa tai aletaaks natskuu, olisi todennäköinen kommentti: Täh? / EVVK,
- mutta viestikapula kulkee, eikä putoa....

Kirjokansi :  hei hauskaa, että tulit mukaan kirjojen poluille vaihtamaan ajatuksia:)
Käsityöpuolella en kylläkään saa aikaiseksi kuin hikisiä, harmaita nysveröitä ja jälkikasvu aikanaan varoitti kiertämään surraavan ompelukoneen kaukaa, kun Vaari sillä  farkunpuntteja lyhenteli, jottei satu vahinkoja (:


Ja slangiin: Vot, bonjaat sä?  No: toteamuksena: hyvä, hyvä on, niin, kyllä, kas näin, kappas...
Sana on jokapäiväisessä käytössä meillä edelleen, yleensä toteavan lauseen alussa,
kun joku asia on klaari muodossa avot tai vot, joten:

Avot: