"Rekyyli", Mikael Viima, WSOY, 2023, 328 s.
"Rekyyli", Mikael Viima, WSOY, 2023, 328 s.
"Yksityisalue", Pauliina Susi, Tammi, 2023, 283 s. Kannen suunnittelija Kati Närhi.
Pauliina Susi on monipuolinen kirjailija. joka on kirjoittanut viime vuosina useita dekkareita ja tietokirjan "yksityisetsivistä. Lukijat ja kriitikot ovat kiittäneet hänen taidokasta kieltään ja terävää näkemystään yhteiskunnallisista aiheista. Yksityisalue on hänen kahdeksas romaaninsa." (Lievelehti)
©Milla von Kunow©Miriam Berkley
"DNA- sukututkimus voi paljastaa asioita, joiden olisi ollut parempi pysyä piilossa.
"Nainen ja veitsi", Gu Byeong-Mo, Bazar Kustannus, 2023, 285 s., suomentanut Taru Salminen.
- Aamunkoitteessa Sarvikynsi on lähdössä ulos harmaa verrytteyuasu päällään, kun Turhake herää ja tulee hänen luokseen häntää heiluttaen. Sarvikynsi silittää koiran päätä ja tajuaa, ettei ollut muistanut vaihtaa raikasta vettä eikä täyttää ruokakuppia, koska hän oli ollut niin lopen uupunut siivottuaan eilisillan jäljet. Odotapa kun tule minun ikääni, kyllä sinäkin alat unohdella asioita...
Sarvikynsi työn filosofiasta: - No eihän se miellyttävää työtä ole. En myöskään väitä tekeväni sitä, koska jonkun se on kumminkin tehtävä. On naurettavaa väittää oikeuden toteutuvan. Mutta jos voin käyttää rottia ja syöpäläisiä nappaamalla tienatut rahat myöhemmin, kun en itse ole enää rotan enkä torakankaan arvoinen, se ei ole lainkaan hullumpi juttu.
Eläkkeelle - siirtymän vaikeuteen on syynä tuholaistorjuntatyön erityinen
luonne. Se muistuttaa huumeita tai uhkapelejä siinä mielessä, että sitä
on vaikea lopettaa. Kun on tappanut ihmisiä työkseen
neljänkymmenenviiden vuoden ajan, on yhtä vaikea kuvitella sellaisen
ihmisen uppopaistavan kanaa tai kuivapesevän vaatteita kuin vanhan suden
hautovan linnunmunia..
Kuten kelpo dekkariin kuuluu on tämäkin tarina - kuinkas muuten - maustettu ripauksella romantiikkaa, seikka, joka lisää hienoviritteisesti teoksen sympaattisuutta.
- Elämä on yksi menetysten ja poiskulumisen jatkumo, josta ei jää jälkeen muuta kuin poispyyhityn liidun jäljet liitutaululla...
Näinköhän aprikoi:
Me naiset talsimme omia kiemuraisia polkujamme, alati harjoitellen kääntämään selkämme sille, mitä emme voi muuttaa ja muuttamaan sen, minkä voimme sekä opettelemme sitkeästi tekemään pesäeron näiden kahden seikan välillä.
Ollaan Camel boots -naisia ja hyräillään hiljaa kappaletta "I did it my way:)
No sinä naisen luonto! Ihme kaikkein ihmeitten seassa. Sinä kultasen päivänpaisteen ja sumuisten pilvien ijankaikkinen sekamelska ilman päätä ja perää, sinä hiphamppu! Onko siis ihme, ettemme koskaan opi tuntemaan tänlaista eläintä? Aleksis Kivi (1834 -1872)
Me istahdamme välillä prinsessojen lailla helmojamme käärien sirosti elämän kultaistuimelle ja nautimme niistä harvinaisista hetkistämme.
Naiset osaavat näyttää meille suuruutensa. Heidän pienuutensa meidän on arvattava.
- Honore' De Balzac -
Me kellumme lempeästi lumpeiden lailla elämän kannattelemina tyynissä vesissä, jotta jaksamme ja olemme valmiina vastaanottamaan myös sen tarjoamat aallokot.
Naisena oleminen on jotain niin merkillistä,
niin hämmentävää ja niin monimutkaista,
että vain nainen osaa siitä selvitä.
– Sören Kierkekaard –
Elämä on arvaamatonta.
Milloin tahansa voi tapahtua jotain hyvää.
Hyvää Naistenpäivää– Eeva Kilpi –
Me kuljemme muistojemme varassa aina rohkeasti kohti uusia seikkailuja uteliaina ja vastaanottavaisina. Me katsomme iltaisin peiliin ja hymyilemme hilpeästi ja iskemme silmää rohkaisevasti sille vuosien mittaan muuttuvalle kuvalle, jonka siellä näemme rohkaisten, kannustaen ja itseemme lujasti uskoen. Eeva Kilven sanoin: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun.
Pidetään hyvää huolta itsestämme ja läheisistämme sekä muistetaan olla läsnä jokaisessa hetkessä, sillä elämä on suuri seikkailu kahden ikuisuuden välissä.
Nautinnollista matkaa & valoisaa naistenpäivää!!
"Runon historia, Aaro Hellaakoski, Oppian, 2023, teos ilmestynyt ensimmäisen kerran 1964.
"Suuri suomalainen runoilija Aaro Hellaakoski kertoo tässä teoksessa avoimesti elämästään ja tuotannostaan. Hellaakoski kuvaa kirjojensa syntyä oivaltavasti, tarkasti ja kaunistelematta. Runon historiaa -kirja on tärkeä osa kotimaisen kirjallisuuden historiaa ja arvokasta luettavaa kaikille kirjailijan työstä kiinnostuneille." (Takakansi)
- Viime tingassa kirjan kokoonpanoa täytyi muuttaa ja siepata siihen huonoakin sepustusta... Kariston kaikkivaltia "kirjallinen johtaja", havaittuaan että olin rahapulassa, heittäytyi muutenkin hävyttömäksi. Minut haukuttiin päin silmiä roskakirjailijaksi.
- Minua tyydytti, jos sanonta tuntui luontevalta ja todelta. Kuvittelin, että runon pitäisi olla aito metallia, joka, jos siihen kopahuttaa, helähtäisi metallin äänellä.
- Runoileminen on kuin ryteikköisen metsän läpi kiitämistä, villin, nimettömän ja satulattoman hevosen selässä.
ELÄMÄN KESKIPÄIVÄ
Elämän keskipäivä,
sinä lähestyt totisin kasvoin,
mutta silmäsi ovat kuin armaani silmät,
tummat ja syvät.
Elämän keskipäivä,
tulen eteesi hiljaisena miehenä,
köyhänä ja laihtuneena,
uskaliaana yhäti,
mutta vailla uhmamieltä.
Elämän keskipäivä,
en pelkää tuloasi,
mutta sieluni, vapauteen tottunut,
oikkujen hurmaan tottunut,
vapisee kasvojesi vakavuutta.
Elämän keskipäivä,
ota minut vahvuutesi piiriin,
kypsytä minuun miehuutta
onnen ja onnettomuuden hetkille,
kypsytä miehuutta uskomaan,
miehuutta rakastamaan.
Aaro Hellaakoski
Teos on kiinnostavasti rakennettu: itse kirjailijan tarina luomisen tuskineen ja riemuineen, konflikteine kustantajien kanssa ja kertomuksine tuon ajan elämästä kulkee aukeaman oikealla puolella ja runoesimerkit - joskin valitettavan pienellä tekstillä, minkä teoksen koon huomioon ottaen kyllä ymmärrän - vasemmalla.