perjantai 15. huhtikuuta 2016

Dalindéo - "Slavic Souls"...

"Jazzin kärkinimiin yli vuosikymmenen kuulunut Dalindéo julkaisee huhtikuussa neljännen albuminsa. Uusi albumi jatkaa sekstetin luomaa ajatonta ja ainutlaatuista musiikkityyliä,
joka yhdistää surfia, jazzia, tangoa ja iskelmää. Suosiota yli genrerajojen nauttivat Dalindéo on tunnettu energisenä esiintyjänä, joka valloittaa yleisönsä kerta toisensa jälkeen. Yhtyeen edellinen levy oli suuren suosion saavuttanut, Jazz-Ensemblelläkin palkittu Kallio, joka on viime vuosien menestyneimpiä jazzlevyjä.
Valtteri Pöyhönen (kitara, sävellykset), Pope Puolitaival (saksofoni), Jose Mäenpää (trumpetti, sähköurku), Pekka Lehti (basso), Jaska Lukkarinen (rummut), Rasmus Pailos ((Perkussiot)."
(Savoy teatteri)

Eilisenä keväisenä iltana meitä oli liki täyssalillinen innostuneita kuulijoita odottamassa levynjulkkarikonsertista jotain erilaista, eikä  Valtteri Pöyhönen sekstetteineen kuulijoitaan pettänyt saati tyhjiksi jättänyt! Tällä kokoonpanolla on ihan oma soundinsa, svenginsä ja poljentonsa "yhdistävänä tekijänä Pöyhösen häpeämättömän melodinen ja harmoninen kitaransoitto ja rytmisenä elementtinä toimiva surf-musiikista omaksuttu dempattu ja voimakkaasti kaiutettu nakutus." (HeSa 6.4.2016)
"Dempattu =  Musiikillinen termi. Soitetaan niin, että plektrakäden reuna peittää kielet tallan vierestä, kuuluu vaimea *thuck thuck* -ääni. Toimii parhaiten suuren särömäärän kanssa."
(Urbaani sanakirja)

Konsertissa piipahdeltiin mm. Pengerkadulla, Tokoinrannassa, Hämeentiellä ja köröteltiin bussissa pitkien Etiopian aavikoita. Musiikki pitää sisällään elementtejä jazzin alkutaipaleilta, tangoa ja jotain humpahtavaakin biiseihin sisältyi, silti koko kombinaatio pysyi sivevästi ja uhmakkaasti tiukasti kasassa ja bändin hyppysissä. Kakkososiossa joukkoon liittyi vielä pasunisti Heikki Tuhkanen ja puhallinsointintrio  viimeistään täräytti todellisuuden toisaalle...



"Kallio"



"Slavic Souls"


Oma kompetenssi on vajavainen musiikillisen analyysiin ja arviointiin, joten ammattimaisemmin äänin: Suomi Jazz com.  ja Helsingin Sanomat, Nyt-liite, 8 - 14.4.2016

Esitys oli enemmän kuin osiensa ja soittajiensa summa. Se  nosti  meidät irti penkistä ja pyöritteli yleisöänsä, jonka ikähaarukaksi arvioimme  kuutisenkymmentä vuotta, kuin pikkupoika marmorikuulia taskunpohjalla. Iloinen, irrotteleva, hauska ja ehdottoman omintakeinen parituntinen, joka jätti päälle mainion, svengaavan ja hilpeän tunnetilan....

Irtonaista viikonloppua!
Svengaillen:

2 kommenttia:

  1. Takkutukka, ei oo totta, nyt sinulta saa jopa musiikkivinkkejäkin, ja vielä jazzista, jota rakastan!

    Kiitos, kiitos, kiitos! <3

    VastaaPoista
  2. Ole hyvä, kiva kun löysit poimittavaa:)Tämä sekstetti, joka ottaa kyselemättä yleisönsä ja tilan haltuunsa, oli iloinen yllätys ja kokomokoma energiapaketti; huh-huh mikä svengi...

    VastaaPoista