"Esikoisten lunastus", Samuel Davidkin, Johnny Kniga, 2016, 301 s.
"Samuel Davidkin (s. 1983) on syntyperäinen helsinkiläinen Esikoisten lunastus on hänen esikisromaaninsa." (Takakansi)
"Leo Asko työskentelee poliisin rikostorjuntayksikössä. Hän saa tehtäväkseen tutkia erään asunnon Korkeavuorenkadulla. Asko aloittaa työnsä mahdollisimman vähin tiedoin, koska hän haluaa tehdä havaintonsa ilman ennakkokäsityksiä. Päällisin puolin asunto vaikuttaa olevan kunnossa, mutta jokin ei silti täsmää. Askon havainnot saavat hänet ottamaan yhteyttä Daniel Janovskyyn, entiseen kollegaan, joka on siirretty syrjään kenttätutkimuksista. Janovsky liittää Askon löydöt Korkeavuorenkadulta ortodoksijuutalaisiin. Liikkeellä on myös rikollisia voimia, kuten Askolle kerrotaan. Kaksi ryhmää, molemmat etsivät jotakin ainutkertaista, mutta kukaan ei tunnu tietävän, mitä. Ei ainakaan poliisi. Kilpajuoksu on kiivas, törmäys väistämätön ja hengenvaarallinen." (Lievelehti)
Teos aiheutti käsittelytavaltaan horjuvaisen ja nitisevän aasinsillan juuri edellä lukemaani Mario Redingin Salomonin perintöön ja sen edeltäjiin; jos ei nyt ihan omppuvarkaissa, niin viereisestä puusta... Mutta ei lukeminen tuohon bagatelliin suinkaan kaatunut, sillä teos raotti vienon kevättuulenomaisesti ikkunaa itselle tuntemattomampaan Suomen juutalaisten alkumetreihin ja pyhien tekstien kiehtovaan historiaan. Intresanttia!
- Kuinka ihminen pitää tunteesta kiinni? Hän kävelee kadulla aivan kuin kuka muu tahansa, mutta samalla hänen mielensä yrittää tarkertua johonkin. Se on kuin vettä, jota hän pitää kämmenistään muotoilemassa astiassa ja toivoo, ettei se läiky tai valu pois. Mutta pian sitä on jäljellä vain muutama pisara....
Uusi raikas, tervetullut tuulahdus suomalaiseen dekkarigenreen. Tempoa juonenkulkuun ja henkilöihin lisää lihaa luiden päälle, rehevyyttä kaipailisin. Muutoin tausta ja osin näpsäkän pikkutarkka kuvaus sekä omaleimainen kerronta kantavat kyllä. Stadin katuja kelpasi tämän stadin friidun Leon kanssa mittailla. Mielenkiintoinen oli myös unien ja niiden herättämien mietteiden osuus. Positiivisesti peruspoliisityypistä poikkeavan hahmon, Leo Askon, tuon puhtaalta pöydältä aloittajan ja kollegansa, kenttätyöstä hyllytetyn Daniel Janovskyn persoonainpiirto oli onnistunutta. Tästä on hyvä jatkaa!
Shalom:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti