W.G. Sebald: "Yli maan ja veden - valittuja runoja 1964-2001" - ex Libris...

 

"Yli maan ja veden - valittuja runoja 1964-2001, W.G. Sebald, edizioni Artemisia, 2022, suomentajat Tuomo Holopainen ja Jaakko Salemaa"

W.G. Sebald (1941-2001) syntyi Wetachissa Etelä-Baijerissa, opiskeli Freiburgin ja Manchesterin yliopistoissa ja muutti pysyvästi Englantiin 1970. 

Hän toimi kirjallisuuden professorina Norwichissa Itä-Anglian yliopistossa. 

1990-luvulla Sebaldin proosateokset Vieraalla maalla ja Saturnuksen renkaat tekivät hänet kansainvälisesti yhdeksi tunnetuimmista saksankielisistä kirjailijoista.

Koko kirjallisen uransa ajan Sebald kirjoitti myös runoja, joita hän julkaisi kulttuurilehdissä ja kolmessa runokirjassaan. Osa teksteistä löydettiin hänen kirjallisesta jäämistöstään ja julkaistiin postuumisti." (Lievelehti)  

Kuva C Ulf Andersen/Aurimages:

 

 

 

 

 " Kafkan metsästäjä Gracchus on astunut maihin rautatiesiltojen alla, 

kun juna ohittaa Lontoon teollisuusalueet suunnatessaan kohti Liverpool Streetin asemaa. 

Frankfurtin junassa istuimen selkänojataskusta löytyneiden mainosten irtosloganit sirottuvat lukijan mieleen kuin louhimon kalkkipöly ohi kiitäville kukkuloille. Maisemat tarkkaavat menneisyytensä läpi matkaajaa, joka näkee vaunun ikkunasta milloin 1660-luvun palavan Lontoon, milloin natsi-Saksan tuhoamisleirien synkät varjot.

 

Sillä vaikeahan on 

ymmärtää maisemaa,

kun kiidät pikajunassa

sen ohi jostakin

johonkin, ja se mykkänä

seuraa katoamistasi.

 

 

Sebaldin runoissa ollaan jatkuvasti liikkeellä, mutta poraudutaan myös syvälle maahan, siivekkäiden fossiilien sijoille, hautoihin, teksteihin ja historian sedimentteihin. Saatamme kohdata tuulimyllytasangolla egyptiläisen purjeveneessään, nähdä Marienbadin taikakaupungista pakenevan Goethen tai Badenweilerin helteeseen nääntyvän Tšehovin ja kuunnella Berliinissä grönlantilaisenrunoilijan Jessie Kleemannin höyhenpehmeää kuiskausta. 

Sebaldilla on silmää elämän kummallisuuksille. Hän panee merkille Schipolin lentokentän aamuöisessä terminaalissa huolestuneina tirskuvat varpuset, 

näkee sarvikuonon nousevan ilmaan kalifornialaisessa kiintopallossa ja muistelee isoisänsä opetuksia Oinaan tähtimerkin suotuisasta tuulesta, joka tuo valoa omenapuille." ( Takakansi)

 

 

 

Edelliset luetut Ilmasota ja kirjallisuus  2014  (klik) ja  Merkintöjä Korsikasta  2016 (klik) miettein: varsin kiintoisia ja ajatuksia herättäviä tuttavuuksia, paikoin surumielistä mutta seesteistä, katoavaa mutta on oltu ja eletty. Kaikella on ollut ja on oma erityinen merkityksensä kosmoksessa. Rytmiikka pitää, kenkään ei myöskään lukija jää irrallisena utuun leijumaan.

Teos sisältää luvut: Koululatinaa, Yli maan ja veden, Toissavuonna ja 

Nyt jo vuosia. Selityksiä luvussa avataan  asiallisesti ja lukukokemusta ryydittävästi maantieteellisten paikkojen, historiallisten henkilöiden ja fiktiivisten kaksoisolentojen hahmojen taustoja. Lisäksi ovat tarjolla Suomentajien jälkisanat ja W.G. Sebaldin lyriikka koskevaa kirjallisuutta.

 

 

Tunteet

 ystäväni

 kirjoitti Schumann

 ovat tähtiä

 jotka johdattavat meitä

vain kun taivas on kirkas

mutta järki on

magneettineula joka

luotsaa laivaa kunnes

se pirstoutuu karille.

Matkallahan me tässä olevaisessa ihmisinä olemme ja matkaseuraksi käyvät oivasti nämä Sebaldin runot, jotka porautuvat elämän kummallisuuksiin, ihmetysaiheisiin. Pikkusieluisuus ei Sebaldia vaivaa eikä observoinnin kirjolla ole rajoja.  Hän tuntuu olevan kotonaan kaikkialla tutkien tarkkasilmäisesti luonnon monimuotoista kirjoa ja muistaen menneiden sukupolvien opetuksia sekä tarjoten omaleimaisen ja ajatusten rientoa vauhdittavan- vaan ei valmiiksi murusiksi pureskellun - annoksen tästä kaikesta lukijalleen. Lukunautintoa tukee suomentajien Tuomo Holopaisen &  Jaakko Salemaan ansiokas käännös.

Yli maan & veden &  maisemien nautiskellen Sebaldin opastamana 

kevein askelin matkasi: