lauantai 25. maaliskuuta 2023

W.G. Sebald: "Yli maan ja veden - valittuja runoja 1964-2001" - ex Libris...

 

"Yli maan ja veden - valittuja runoja 1964-2001, W.G. Sebald, edizioni Artemisia, 2022, suomentajat Tuomo Holopainen ja Jaakko Salemaa"

W.G. Sebald (1941-2001) syntyi Wetachissa Etelä-Baijerissa, opiskeli Freiburgin ja Manchesterin yliopistoissa ja muutti pysyvästi Englantiin 1970. 
Hän toimi kirjallisuuden professorina Norwichissa Itä-Anglian yliopistossa. 
1990-luvulla Sebaldin proosateokset Vieraalla maalla ja Saturnuksen renkaat tekivät hänet kansainvälisesti yhdeksi tunnetuimmista saksankielisistä kirjailijoista.
Koko kirjallisen uransa ajan Sebald kirjoitti myös runoja, joita hän julkaisi kulttuurilehdissä ja kolmessa runokirjassaan. Osa teksteistä löydettiin hänen kirjallisesta jäämistöstään ja julkaistiin postuumisti." (Lievelehti)  
Kuva C Ulf Andersen/Aurimages:

 
 
 
 
 " Kafkan metsästäjä Gracchus on astunut maihin rautatiesiltojen alla, 
kun juna ohittaa Lontoon teollisuusalueet suunnatessaan kohti Liverpool Streetin asemaa. 
Frankfurtin junassa istuimen selkänojataskusta löytyneiden mainosten irtosloganit sirottuvat lukijan mieleen kuin louhimon kalkkipöly ohi kiitäville kukkuloille. Maisemat tarkkaavat menneisyytensä läpi matkaajaa, joka näkee vaunun ikkunasta milloin 1660-luvun palavan Lontoon, milloin natsi-Saksan tuhoamisleirien synkät varjot.
 
Sillä vaikeahan on 
ymmärtää maisemaa,
kun kiidät pikajunassa
sen ohi jostakin
johonkin, ja se mykkänä
seuraa katoamistasi.
 
 
Sebaldin runoissa ollaan jatkuvasti liikkeellä, mutta poraudutaan myös syvälle maahan, siivekkäiden fossiilien sijoille, hautoihin, teksteihin ja historian sedimentteihin. Saatamme kohdata tuulimyllytasangolla egyptiläisen purjeveneessään, nähdä Marienbadin taikakaupungista pakenevan Goethen tai Badenweilerin helteeseen nääntyvän Tšehovin ja kuunnella Berliinissä grönlantilaisenrunoilijan Jessie Kleemannin höyhenpehmeää kuiskausta. 
Sebaldilla on silmää elämän kummallisuuksille. Hän panee merkille Schipolin lentokentän aamuöisessä terminaalissa huolestuneina tirskuvat varpuset, 
näkee sarvikuonon nousevan ilmaan kalifornialaisessa kiintopallossa ja muistelee isoisänsä opetuksia Oinaan tähtimerkin suotuisasta tuulesta, joka tuo valoa omenapuille." ( Takakansi)
 
 

 

Edelliset luetut Ilmasota ja kirjallisuus  2014  (klik) ja  Merkintöjä Korsikasta  2016 (klik) miettein: varsin kiintoisia ja ajatuksia herättäviä tuttavuuksia, paikoin surumielistä mutta seesteistä, katoavaa mutta on oltu ja eletty. Kaikella on ollut ja on oma erityinen merkityksensä kosmoksessa. Rytmiikka pitää, kenkään ei myöskään lukija jää irrallisena utuun leijumaan.

Teos sisältää luvut: Koululatinaa, Yli maan ja veden, Toissavuonna ja 
Nyt jo vuosia. Selityksiä luvussa avataan  asiallisesti ja lukukokemusta ryydittävästi maantieteellisten paikkojen, historiallisten henkilöiden ja fiktiivisten kaksoisolentojen hahmojen taustoja. Lisäksi ovat tarjolla Suomentajien jälkisanat ja W.G. Sebaldin lyriikka koskevaa kirjallisuutta.
 
 
Tunteet
 ystäväni
 kirjoitti Schumann
 ovat tähtiä
 jotka johdattavat meitä
vain kun taivas on kirkas
mutta järki on
magneettineula joka
luotsaa laivaa kunnes
se pirstoutuu karille.

Matkallahan me tässä olevaisessa ihmisinä olemme ja matkaseuraksi käyvät oivasti nämä Sebaldin runot, jotka porautuvat elämän kummallisuuksiin, ihmetysaiheisiin. Pikkusieluisuus ei Sebaldia vaivaa eikä observoinnin kirjolla ole rajoja.  Hän tuntuu olevan kotonaan kaikkialla tutkien tarkkasilmäisesti luonnon monimuotoista kirjoa ja muistaen menneiden sukupolvien opetuksia sekä tarjoten omaleimaisen ja ajatusten rientoa vauhdittavan- vaan ei valmiiksi murusiksi pureskellun - annoksen tästä kaikesta lukijalleen. Lukunautintoa tukee suomentajien Tuomo Holopaisen &  Jaakko Salemaan ansiokas käännös.

Yli maan & veden &  maisemien nautiskellen Sebaldin opastamana 
kevein askelin matkasi:

8 kommenttia:

  1. Olen lukenut tuon Merkintöjä Korsikasta. Jos saapi sanoa, niin mielestäni se oli outo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai ja juu, saapi toki sanoa!!
      Sebald ei sulaudu massaan eikä päästä lukijaansa ihan helpolla ja hänen teostensa lukeminen on myös paljon kulloisestakin mielentilasta ja lukuvireestä kiinni, mutta mielenkiintoista jälkeä hän mielestäni tuottaa.

      Poista
  2. Kiinnostava teos, olen lukenut vain tuon Merkintöjä Korsikasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke! Sebald on kirjailija, joka erottuu edukseen massasta ja tarjoa aina jotain uutta lukijallen:)

      Poista
  3. Tuommoinen runous on siitä ansiokasta että se pistää lukijankin ja etenkin hänen mielensä matkalle ja ratkomaan runoa kuin arvoitusta. Ei ihan helppo lukea, vie mennessään, antaa askaretta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oivasti kiteytät sen, mitä nämä Sebaldin runot lukijalleen antavat.
      Kiitos kommentistasi ja hyvää alkanutta kesäaikaa - eilisen kauniin kelin jälkeen valkeasta maisemasta huolimatta - Sinulle! Ensimmäinen kyyhkytrio havaittiin eilen pihamaalla, joten suunta on oikea:)

      Poista
  4. Piti lukea maistiaiset useampaan kertaan, sen verran on väljyyttä ja varaa tulkita ja siltikin ehkä menee pieleen. Vai voiko mennä pieleen, jos kokee runon mahdollisesti hyvinkin eri tavoin kuin sen kirjoittaja on ehkä ajatellut... Näitä voisi makustella enemmänkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia! Juuri tuo väljyys ja tulkinnanvaraisuus on mielestäni paraasta Sebaldin tuotannossa eli lukija saa ikäänkuin siivet.
      Ei voi mennä pieleen, kun antaa omien mielikuvien vaeltaa, vaan se on yksi suurista lukinautinnoista tuo niiden herättämisen onnistuminen...

      Poista