Klo8.53 / 16,4 / 76% / tihkusade piipahti, täyspilveä, selkenevää luvassa.
Sadunomaisen, maailman vanhimman, tertiäärikaudelta peräisin olevan laakeripuumetsikön läpi. "This virgin woodland is fed by the sea of clouds that forms almost 365 days against the cliffs". Chamorgan tie, osin pahainen, kuoppainen kinttupolku, edestakaisin ajettava pussinperä, jonka ylle korkeat puut muodostavat tunnelimaisen holvikatoksen. Ainutkertainen tunnelma ja puhutteleva kokemus, jonka aikana sanoja ei tarvita & hiljaisuus on syvä ja hyvä.
Kiemurrellen alas valkeahiekkaiselle, useita kilometrejä pitkälle Las Teresitaksen palmujen koristamalle, kuvankauniille rannalle. Tällä kertaa tuulinen ja koleahko keli ei suonut meille toivomaamme beach-boys-hetkeä. Joten viereiseen, pieneen San Andresin kalastajakylään, jossa yhä eletään pelkällä kalastuksella. Ramon-ravintolassa merenherkut ovat sarjasta: juuri potkimasta /mönkimästä lakanneet. Joka reissulla olemme tässä nimenomaisessa paikassa käyneet herkuttelemassa. Useammankin oppaan ja linkin mukaan juuri täällä sijaitsevat saaren kaikkein parhaat kalaravintolat. Tosi on!
Kamera räpsyi ahkerasti ja kaktuksen juuri avautunut keltainen kukka kruunasi otokset pisteenä i:n päälle vielä juuri jätettyämme auton yöparkkiin. Ajotunteja kertyi viisi, kilometrejä 166 ja tankattu yhteensä 30:llä, mikä riittänee myös tälle päivälle.
Todettakoon, että tom-tom-Mummo näppärästi ohjasi meidät kahteenkin piskuiseen kylään: El Ortiga ja El Portezuelo (suosittelen lämpimästi!!), joihin ei ainakaan wanhanaikaisen paperikarttamme mukaan edes johda minkäänsorttista kärrypolkua ja, että ilman Vaarin vaivatonta ratinrullausta kokonaiskuvani tästäKIN saaresta olisi jäänyt verrattomasti kalpeammaksi ja ohuemmaksi!
Elisillekin putkahti jostain tässä juhlattomassa välivaiheessa, loppiainen kunniallisesti ohitettu - karnevaaleihin vielä 10 päivää miinus rumpu- ja paraatiharkat - fiesta/feria elikkä vietimme kuulemma "Kanarian saarten suojelupyhimyksen"-päivää.
Usvaa putkeen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti