"Granta 3: Parhaat nuoret suomalaiset kertojat", päätoimittaja Aleksi Pöyry, Otava, 304 s.
"Suomen Grantan erikoisnumero ylpeänä esittelee kaksikymmentä parasta nuorta suomalaista kertojaa. He ovat Laura Gustafsson, Johanna Holmström, Juha Itkonen, Emmi Itäranta, Emma Juslin, Juhani Karila, Katja Kettu, Kaj Korkea-aho, Tuomas Kyrö, Taina Latvala, Jenni Linturi, Marjo Niemi, Sofi Oksanen, Leena Parkkinen, Riikka Pulkkinen, Mikko Rimminen, Miina Supinen, Sanna Tahvanainen, Philip Teir ja Jaakko Yli-Juonikas.Tänään ilmestynyt Grantan erikoisnumero on osa Suomen teemavuotta Frankfurtin kirjamessuilla. Kaikki tekstit käännetään englanniksi ja julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi erillisinä niteinä. Englanninkielisen niteen julkistamistilaisuus pidetään 8.10. klo 17 Frankfurtin messuilla Suomen teemamaapaviljongissa. Erikoisnumeroon pääsyn valintakriteerinä oli, että kirjailija on iältään enintään 40-vuotias, toisin sanoen mukaan oli mahdollista ottaa vuonna 1974 tai sen jälkeen syntyneitä suomalaisia kirjailijoita.
Valinnan teki raati, johon kuuluivat Hufvudstadsbladetin kirjallisuustoimittaja ja tietokirjailija Pia Ingström, Books from Finland -lehden päätoimittaja Soila Lehtonen, kirjailija Riikka Ala-Harja, Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittaja Antti Majander ja Kustannusosakeyhtiö Otavan kaunokirjallisuuspäällikkö Antti Kasper. Raadin sihteerinä toimi Suomen Grantan päätoimittaja Aleksi Pöyry." (Otava.fi/medialle 10.9.2014)
Aiemmat Grantat: Granta 1: Ruoka ilmestyi syyskuussa 2013 ja Granta 2: Outo helmikuussa 2014.
Tässä kolmosessa viilletään läpileikkausta suomalaisesta nykykirjallisuudesta, sen statuksesta, suunnasta ja substanssista. Tarjolla on historiallista kerrontaa, fiktiota ja dystopiaa, perhesuhteita ja suomikummaa l. Finnish weirdiä huumorinkukankaan, kiitos Kyrön ja Supisen, unhon alhoon joutumatta.
Vaikka tämä kolmonen on heterogeenisempi ja poukkoilevampi, ikäänkuin hätäisemmin kokoonkursittu kuin edeltäjänsä, liekö osasyynä sitten Frankfurtin kirjamessulla julkaistu englanninnos, miellyttää ja hauskuuttaa minua edelleen tämäntyyppisen yhden otsikkoteeman alla olevan eri kirjailijoiden tekstien koosteen lukijalleen tarjoama summamutikka: arvaamattomuus, satunnaisuus ja genrejen kirjo. Hykerryttävimmäksi ja näppärimmäksi rankkaan Kaj Korkea-ahon hengentuotteen "Paha kirja", joka kertoo prof. Mickel Backmanin, opiskelijoidensa kotoisasti "Iron Maniksi" nimeämän, kipuilusta kirjallisuustieteen niukentuvien määrärahojen puristuksessa ja maailmankirjallisuuden iltapäiväluennon noususta ja laskusta, vaan ei tuhosta... "Banaalein selvitys sille, mitä salissa juuri tapahtui, oli myös ytimekkäin ja puhuttelevin. Taikuus."
Nostalgisesti kiertyy oma ajatukseni sosiologian prof. Paavo Seppäsen innostaviin luentoihin työelämän kehityksestä, jolloin hän visioi työn ei riittävän kaikille ja yhteiskunnassa ajauduttavan lyhennettyihin työpäiviin ja -viikkoihin sekä pätkittäisiin työsuhteisiin, mikä tuolloin 1960-luvun loppumetreillä tuntui silkalta utopialta, mutta on osoittautunut jokseenkin dystopiaksi;
taikuutta jos mikä...
Sympaattinen ja lukemaanhoukutteleva kansi ja kuvitukset Elina Warstan käsialaa!
Sateista sapattia:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti