"Kärsivällinen tarkka-ampuja" / El francotirador paciente", Arturo Pérez-Reverte,
Like Kustannus Oy, 2014, 263 s., suomentanut Sari Selander.
"Arturo Peréz-Reverte (s.1951) on Espanjan rakastetuimpia nykykirjailijoita ja bestsellerlistojen vakionimi. Hänen teoksiaan on julkaistu yli 50 maassa ja niiden pohjalta on tehty useita elokuvia.Like on julkaissut häneltä 12 romaania."(Kannen lievelehti)
"Salaperäinen graffititaiteilija pommittaa muita katutaiteen tekijöitä haasteilla, joiden suorittamisesta on usein kohtalokkaat seuraukset. Haasteiden takana on Sniper, jonka maineen tuntevat kaikki, henkilöllisyyttä ei kukaan. Taidekriitikko Lex Varela saa tehtäväkseen jäljittää miehen ja huomaa pian takaa-ajajia olevan muitakin. Mitkä ovat Varelan omat motiivit ja miksi hän on valmis riskeeraamaan oman henkensä hämäräperäisen taiteilijan takia?" (Takakansi)
Ottaen huomioon, että olin valinnut kirjan kirjailijaperusteisesti tuotantoon tykästyneenä ja
että kirjan nimi oletusarvona viittasi johonkin militäärimpään teemaan, tuli lukukokemuksesta huimapäinen hyppy tuntemattomaan ja varsinainen syväsukellus, mutta kuten osoittautui, riemukas sellainen. Joten Graffitisanastoa oli tarpeen avata ja tankata heti kättelyssä, sillä termit:
peintata, bommata, krossata, wraitteri, piissi jne. kirvoittivat kyllä anglofiilisiä mielleyhtymiä, mutta, mutta..
Joskus on tullut tuhruntöhryn edessä pähkittyä, mitä kumman kicksejä moisen töräyttämisestä seinään tahi aitaan voi ihmismieli saada, en tiedä, kun ei ole tullut testatuksi - vielä.
Varsinaisten ihasteltavien graffititaideteosten äärellä ei tietty ole tarvinnut kummastella lainkaan. Tähän seikkaan tuli ymmärrystä lukemisen myötä: "Tällaiselta se siis tuntui. Kolmekymmentä sekuntia Tokion yllä. Älyllinen kiihottuminen, fyysinen jännitys, turvallisuuden riskeeraaminen, pelkoa hallitseva tahdonvoima, tunteiden ja aistimusten hallinta, yön pimeydessä liikkumisen ja vaaran läheisyyden synnyttämä euforian tunne, vakiintinutta systeemiä ja järjestystä vastaan rikkominen; se kun liikut kuin sotilas, äärimmäisen varovasti katastrofin reuna-alueilla, epävarmalla veitsenterällä." Hmph...
Kirja antoi näköalapaikan graffiteihin, niiden tekijöihin, vallitsevaan alakulttuuriin, keskinäiseen lojaalisuuteen, voimassa olevaan moraalinormistoon, yhteiskuntien kaksijakoiseen suhtautumiseen tähän taidemuotoon ynnä napakan pikakatsauksen graffititaiteen historiaan mahduttaen sisälleen dekkarinomaisen juonenkulun. Teoksen rakenne oli kompakti, kerronta kulki kauttaaltaan kauniisti ja mielenkiinnon ylläpitävästi, kieli oli selkeydessään hiottua, vahvaa ja tarkkaa! El Cultural kutsuukin Pérez-Reverteä kirjallisuuden arkkitehdiksi, eikä ihan syyttä suotta...
Olipa kerran eräs erikoinen ihmisrotu,
joita wraittereiksi kutsutaan.
He kävivät rajua sotaa yhteiskuntaa vastaan.
Lopputulos on edelleen tuntematon.
Ken, graffitimaalari, seinäkirjoitus New Yorkissa 1986
Jaa, että kannattivatko hyppy ja syväsukellus?? Kyllä vaan: näissä kirjallisissa vesissä kelpasi polskutella!
Uimasillaan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti