"Islam", Ziauddin Sardar & Merryl Wyn Davies, Into Kustannus Oy, 2014,
201 s., suomentanut Mari Janatuinen.
"Islam on uutisissa miltei päivittäin - mutta lähes aina ikävissä merkeissä. Siksi onkin ymmärrettävää, jos television katselijat
ja lehtien lukijat ajattelevat, että muslimeilla ei ole juuri muuta tekemistä kuin osallistua terrori-iskuihin, alistaa naisia ja vähemmistöjä sekä esittää järjettömiä fundamentalistisia näkemyksiä.
Syntyessään islam kuitenkin ajoi oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, ihmisarvon kunnioittamista ja oikeusvaltioperiaatetta.
Näihin useimmat muslimit edelleen uskovat, ja samaa osoittaa myös islamin historia. Islam loi veljeyttä yli kulttuuri-, heimo- ja roturajojen. Se arvosti ja kunnioitti myös yhteiskunnan väliinputoajia. Se otti käytäntöön vaalijärjestelmän - vaikka se jäikin lyhytkestoiseksi - ja rikkoi siten tuohon aikaan vallineen kaavan, jonka mukaan valta periytyi.
Varhaisessa muovautumisvaiheessa islamissa noudatettiin myös avoimen keskustelun periaatetta: koko yhteisöä koskevissa asioissa pyrittiin konsensukseen, ennen kuin niistä päätettiin. Islam arvosti tietoa, oppimista ja inhimillistä luovuutta.
Se loi oppineisuudestaan ja nöyryydestään tunnetun sivilisaation, jolle oli leimallista suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja yleisen edun korostaminen.
Islamin taantumisprosessi alkoi joidenkin tutkijoiden mukaan 1200-luvulla, kun muslimit olettivat selvittäneensä kaikki ihmiskunnan ongelmat ja lakkasivat etsimästä luovia ratkaisuja.
Yhden ainoan tilaston avulla voidaan osoittaa, miten kauas muslimit ovat ajautuneet ajattelusta, koulutuksesta ja päättelystä, joita islam aikaisemmin painotti; noin 60% Pakistanin lapsista saa peruskoulutuksensa madrasassa eli koulussa, jossa kaikki perustuu ulkolukuun - eivätkä he opi siellä juuri muuta kuin fanaattisen ajattelumallin!" (Esipuheesta)
Ja tässä sitä nyt sitten ollaan sen puhtaan kaulan kanssa: Islam pitää maailmanuskontojen toista sijaa 1,5 mrd:llan heti kristinuskon 2,1 mrd:n jälkeen. Pronssilla on uskonnottomuus/ateismi
1,1 mrd:n lukemalla. Meillä on 11/9, terrorismi, Isis, sharia, jihad, fatwa, burkhat ja pelko...
Muslimit puolestaan syyttävät länttä omista ongelmistaan ja ahdingostaan (kolonialismi, muslimimaailman itsevaltaisten hallintojen tukeminen,epäoikeudenmukainen talouspolitiikka ja orientalismi) siinä määrin, että siitä on tullut jo uskonkappale. Gordionin solmu!!
Uskonnot sinänsä ovat verrattoman kiintoisa tutkimiskohde: niiden voima massojen hallintakeinona, niiden nimissä käydyt sodat ja tehdyt julmuudet ja niiden perusolemusten hämmästyttävä yhdenmukaisuus jnpp. Tämä pokkari on valaiseva kurkistus ja raotus islamiin
sen sisäpuolelta, kahden muslimikirjailijan Sardarin & Wyn Daviesin silmin. Islamin pitkää historiaa, sen alkuperäisiä arvoja, kulttuuria ja oppineisuutta avataankin tässä lukijalle tietoiskunomaisesti. Tietämättömyys/ tiedon puute ja haluttomuus hankkia sitä vain enentävät ennakkoluuloja ja intoa linnoittautua niiden turvallisten muurien taakse. Iäisyyskysymys onkin: miksi me ihmispolot emme voi kiltisti pysyä omalla hiekkalaatikollamme sarjasta leben und leben lassen & kukin tulkoon autuaaksi uskollaan yhdessä ponnistellen kohti parempaa tulevaisuutta ja maailmanrauhaa??
Btw: oma kotikirkkoni (kun ei voi olla ihan varma): St. Lazarus, Larnaca, Cyprus:
Niin tai näin: jotain pysyvää täytyy tässä Mummoimmeiselläkin olla! Kahta asiaa en siis vaihda, nimittäin qwertyä kyrilliseen näppäimistöön enkä liioin Live & Rock Roll-huppariani burkhaan. Silläkään uhalla, että jälkimmäinen näillä kymmenillä saattaisi olla esteettisesti silmää hivelevämpi visuaalinen vaihtoehto...
Rauhaa & Rakkautta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti