Heini Maksimainen.
Sitä kommentoivat Väestöliiton psykologi Elina Nurminen: "Matkalle lähtevän puolison kannattaa kysyä kumppaniltaan, millaisia tunteita kotiin jääminen toisessa herättäisi. Jos yksin kotiin jääminen aiheuttaisi puolisossa yksinäisyyttä tai katkeruutta, loman viettäminen erillään heikentää parisuhteen laatua." Jahans...
Ja Matkatoimistoisto Kilroyn myyntipäällikkö Tarja Koski:" Mielestäni on OK mennä yksin. Eihän toiselle tarvitse ostaa yhtä kalliita vaatteitakaan kuin itselle. Ja parisuhteessa pitää ja saa tehdä asioita ilman puolisoa. Toki silloin tällöin olisi hyvä - mielestäni jopa pitäisi - kustantaa myös kumppani mukaan reissuun." Jotta silleen...
En ymmärrä pointtia, - köyhä puoliso & kalleimmat vaatteet?? Jälkimmäiset on kyllä silmää räpäyttämättä ostettu jälkipolville ja avioliiton tai muun parisuhteen näen eräänlaisena yhtiönä, yrityksenä, johon molemmat asianosaiset alussa sijoittavat pääomansa: taloudellisen, henkisen, ammatillisen osaamisensa ja sen vaikutukset työuraansa ja näistä muodostuu se kokonaisuus, jonka pohjalta lähdetään taittamaan yhteistä taivalta ja etsimään parhaita ratkaisuja kulloisiinkin tilanteisiin. Matkan varrella edellisten voimasuhteet voivat vaihdella suurestikin, mutta aina:
se vetää joka jaksaa ja heikoimman lenkin mukaan mennään ja sopeutetaan. Työtilanteissa rupeamat ja tulot voivat nykyisin vaihdella rajusti ja nopealiikkeisesti, samoin elämänvaiheet ja -olosuhteet ynnä mielenkiinnon kohteet.
Ajatusmalli saattaa tuntua olevan peräisin hetkeltä jälkeen dinosaurusten rymistelyn, mutta se on tuottanut 46-vuoden verran kaikkinensa kelvollista yhteiseloa, sielunkumppanuutta, kasvamista ja jälkikasvua kahdessa polvessa välitilinpäätöksen ollessa reilusti + - merkkinen. Ja matka jatkuu...
Siitä olen tasan samaa mieltä, että parisuhteessa "pitää ja saa olla" omia asioita, kummallakin oma ainutkertainen persoonansa pienine sisäisine individualisteineen, tonttinsa, reviirinsä, harrastuksensa, asiantuntijuutensa ja - reissunsa. Se on tärkeää, ei ole keneltäkään pois, vaan tuo keskustelunaiheita, debattia, raikkautta ja rikkautta polulle. Yhteiset mielenkiinnon kohteet kuten matkat puolestaan poikivat reilusti suunnitteluniloa, jaettuja kokemuksia ja kommelluksia sekä jälkeenpäin hilpeitä muisteloita ja makoisia nauruja.
On hämmästeltävä ja perättävä kuten pieni tyttönen vuosia sitten Tottijärven saunanlauteilla:
"Mihin tämä maailma oikein on menossa??" En tiedä. Mutta sen verran tiedän, että reissunriittailut ovat meneillään ja jos kaikki luontuu, talveksi taas kaikkoamme seikkailemaan, - yhdessä!
Bulería:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti