lauantai 30. heinäkuuta 2022

Jørn Lier Horst: "Pimeä laskeutuu / Når det mørkner" - Ex Libris....r

"Pimeä laskeutuu". Jørn Lier Horst, Kustannusosakeyhtiö Otava, 2022, 175 s., suomentanut Päivi Kivelä.

"Jørn Lier Horst (s.1970) on norjalainen bestsellerkirjailija ja entinen rikostutkija. Hän on voittanut koukuttavilla ja poliisityötä avaavilla dekkareillaan useita palkintoja, muun muassa Pohjoismaiden parhaalle dekkarille myönnettävän Lasiavaimen. Wisting-sarjan oikeudet on myyty yli 20 maahan ja kirjoja on myyty huikeat kahdeksan miljoona kappaletta." (Lievelehti)


                             ©Marius Batman Viken Salomonsson Agency /Otava
 
 
"Stavern 1983: Joulu lähestyy ja lunta pyryttää. William Wisting on pienten kaksosten isä ja kunnianhimoinen nuori poliisi.
Raa'an ryöstön aikana hän joutuu dramaattisten tapahtumien keskelle. 
Sitten kokeneemmat poliisit ottavat tapauksen haltuunsa ja Wisting siirretään tutkimaan hylätystä ladosta löytynyttä autoa, joka on ammuttu seulaksi.
On selvää, ettei auton kuski ole voinut selvitä hengissä. Mutta missä uhri on
- ja kenen muun henki voi olla uhattuna. 
Sinnikäs totuudenetsijä Wisting joutuu tulikasteeseen: hän kohtaa suvun ja perheen painon ja kantaa opetusta mukanaan koko uransa ajan." (Lievelehti)
 
 
 
 
Horst on yksi suosikkidekkareistani ja Wistingistä hän on luonut kiinnostavan, hötkyilemättömän ja verrattoman tuttavuuden lukijoilleen. Avaintodistaja kirvoitti seuraavaa: Wistingin, tuon vähän mörököllimäisen, myhäilevän ja fundeerailevan tutkijan seurassa on lukijan vaivatonta viihtyä. 
 
Wistingin perustelut sille, että aikoo - toisin kuin partiokaverinsa Larsen -
hakea rikostutkijan vakanssia: - Häntä kiinnosti se, mikä oli rikosten taustalla. Hänelle ei riittänyt, että vain tarkkaili ja kirjoitti muistiin mitä oli tapahtunut. 
Hän halusi löytää enemmän vastauksia. Ei pelkästään paljastaa mitä oli tapahtunut vaan myös selvittää kuka oli syyllinen ja miksi hän sen teki. 
Antoi aivan erityistä tyydytystä päästä vähitellen yhä lähemmäs ratkaisua.
 
Vanhassa ladossa roskien ja rojujen  seassa Ruususen untaan  uinuva autonrähjä on tällaiselle vanhojen kaarojen ystävälle, joka niitä sai sydämensä kyllyydestä ihailla PdlC:ssa karnevaalit aloittavissa antiikkiautojen ja wanhojen Mersujen paraatissa, oli todellinen herkku belgialainen Minerva vuodelta 1915, jollaisella sekä avo-että umpiversiolla kelin mukaan,  kuningas Haakonkin oli huristellut aikanaan. Tällä kaunottarella on ihan oma osansa teoksessa sen lisäksi, että se on silkka silmäilo:)
 
Tasapainoinen ja kauniisti kirjoitettu dekkari, jossa palataan lukijan näkökulmasta  takaperoisesti Wistingin uran alkuaikoihin, lapsiperheen arkeen ja uralla etenemiseen rikostutkijan viran hakemisineen.
Horstin ja Wistingin miellyttävässä seurassa olen lukijana ollut kotonani, 
eikä tämä voimakaksikko pettänyt nytkään.

Pimeän laskeutumista on todistettu myös blogissa kirjasähkökäyrä, missä mietteissä, selviää klikkaamalla;)

Horstin, Wistingin ja glamoröösien automobiilien seurasta nautti:

10 kommenttia:

  1. Jørn Lier Horstin Wisting-sarja on minullekin mieleen, kirjoina. Sitä peruspoliisityötä, ei suuria raakuuksia, tykkään.
    Mutta jostain syystä kirjat luettuani en saanut makua TV-sarja Wistingiin. Joskus käy niin, että on luonut oman mielikuvansa kirjoista ja se ei ollenkaan vastaa TV-sarjan hahmoa. Hassua :)

    Niin, ja kiitos tästä arviostasi, en ollut huomannut tätä uusinta. Ei tule niin seurattua, kun luen nykyään e-kirjoina kaikki. Löytyi kyllä tämäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara! Sama vika täällä, luettu kirja omine mielikuvineen riittää, tv-sarjoja niistä en itsekään katso, koska niistä tulee vieras kuva lukukokemuksesta, jonka haluaa säilyttää. Luoduilla mielikuvilla oma oma sijansa lukunautinnossa:) Kiva, kun poimit tästä kopin, jaettu ilo jnpp,
      Aurkoista sunnuntaipäivää ja sitten elokuun kuutamoita kohden!

      Poista
  2. Horst on vielä kokematta. Nyt ei kyllä olekaan dekkarinnälkä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anki! No sittenpä Sinulla on yksi eväsleipä valmiina, jahka dekkarit alkavat kutsua:)

      Poista
  3. Dekkareita näköjään sinunkin lukupinossasi. Horstia en ole lukenut ja nolona tunnustan, että vasta tänä kesänä olen löytänyt Karin Fossumin. Parempi myöhään kuin jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dekkarikasuma on siis löytänyt tiensä meidän luoksemme;) Uutuustarjonta on ollut runsasta ja ehkäpä ne ovat istuneet hyvin menneisiin hellepäiviinkin. Fossum on kelpo kirjailija ja uusi tuttavuus on aina mukava tavata.
      Kommentistasi kiitos ja kuutamoiltoja allkaneeseen elokuuhusi!

      Poista
  4. Minulle tuntemattomaksi jäänyt kirjailija, mutta kiva kuulla, että olet nauttinut hänen dekkareistaan. Minulla on viime aikoina jäänyt dekkarit vähemmälle, kuten kyllä monet muutkin kirjat, mutta Liza Marklundin Napapiiri on nyt lainassa. Saapa nähdä, saanko sen luettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Horstin ammattitaitoinen ote entisenä rikostutkijana tuottaa kiinnostavaa ja revittelemätöntä kerrontaa ja Wistingin, tuon vähän mörököllimäisen, myhäilevän ja fundeerailevan tutkijan seurassa on lukijan vaivatonta viihtyä,

      Näinhän se menee, että genremieltymykkset vaihtelevat elämässä eikä tämä hellekesä ole suosinut lukemista aivojen oltua ikäänkuin lomilla, mutta Marklund on myös kelpo dekkaristi, joten toivottavasti viihdyt hänen seurassaan.

      Kommetistasi kiitos ja kaikinpuolin antoisaa elokuuta Sinulle!

      Poista
  5. Mai Laakso on lisännyt kommentin postaukseesi "Jørn Lier Horst: "Pimeä laskeutuu / Når det mørkner" - Ex Libris....r":

    Ai että, minun lemppari henkilöhahmoni Wisting. Tämän sarjan parasta on päähenkilön lisäksi oikean elämän kuvaukset. sarjassa syödään, juodaan jne. kaikkea normaalia. Minusta kamalimpia päähenkilöitä, jos Harry Holt jätetään laskuista pois, ovat päihteiden vallassa rikostutkijat ts. poliisit, jotka eivät nuku eivätkä syö mitään, vaan valvovat vuorokausitolkulla. Minä olisin sekaisin jo siitä valvomisesta. Harry Holt teippasi itseään jeesusteipillä kerran yhdessä kohtauksessa, kun häntä oli puukotettu ja jatkoi rikollisen takaa-ajoa. Muistaaksen oli kitannut Jim Beamia monta vuorokautta. No jännä oli lukea, mutta muuten ei alkkikset nappaa dekkareissa. Onneksi on Wisting <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, onneksi meillä on Wisting! Ei tuo Jim Beam-tokkuroissaan toilaileiminen istu poliisin ammattiin, kyllä se - etenkin tänä päivänä - niin vaativaa pienin resurssein on eikä se liioin dekkarin lukijana herätä mitään sympatioita.
      Kommentistasi kiitos ja oivia elokuun alkupäiviä Sinulle!

      Poista