maanantai 4. heinäkuuta 2022

Pertti Saloheimo: "Meren ja tulivuoren välissä" - ex Libris...

"Meren ja tulivuoren välissä", Pertti Saloheimo. WSOY, 2022, 183 s.

"Pertti Saloheimo (s.1962)   on opiskellut kirjoittamista mm. Kriittisessä korkeakoulussa ja Oriveden opiston kursseilla. Hän on koulutukseltaan lääkäri ja työskentelee Lääkärilehden tieteellisenä päätoimittajana.
Hänen esikoisrunoteoksensa Ennustus linnuston tulevaisuudesta julkaistiin 2019.
Meren ja tulivuoren välissä on Saloheimon ensimmäinen romaani." (Lievelehti)
 

                                                          ©Otto Virtanen
 

"Meren ja tulivuoren välissä kertoo syrjäiseen kaupunkiin saapuvasta luonnontutkijasta, jonka on määrä selvittää alueen omintakeista eläimistöä ja kasvistoa. Vuokraamaaltaan talolta hän tekee tutkimusretkiä viidakkoon ja kerää tutkimusmateriaalia.
Hänen on vaikea luoda suhteita paikallisiin ihmisiin, ja tutkimuslöydötkin käyvät yhä oudommiksi. Kun viidakkopolulta löytyy päätön sotilas, alkaa verkko luonnontutkijan ympärillä kiristyä."  (Takakansi)
 
 
 

Esikoisromaani ja uusi kirjailijatuttavuus sekä kiehtova kansi ja esittelyteksti. Voiko lukija parempaa näin helteiden keskellä toivoa saavansa hyppysiinsä? Uteliaana siis astun laivaan matkalle tuiki tuntemattomiin, viidakon syleilyyn:

- Saapumispäiväni oli kirkas, ja ennen lentoveneen laskeutumista minun oli mahdollista nähdä elävä yleiskuva tästä seudusta, johon oli tietenkin jo aikaisemmin perehtynyt karttojen avulla. Pieni kaupunki oli ahtautunut valtameren ja ammoin sammuneen jyrkän tulivuoren väliin. Se levittäytyi pitkin rannikkoa kapeana nauhana, ja joitakin rönsyjä nousee kohti tulivuoren rinnettä. Vähän sivummalla tulivuoresta erkanevalla harjanteella näytti olevan jotkin rauniot. Tulivuorta ympäröi tiheä sademetsä, joka rajautuu kaupungin ulommaisiin taloihin, mutta metsä toista reunaa ei katseeni tavoittanut.

"Pertti Salonheimon runollinen pienoisromaani sekoittaa seikkailukirjallisuuden piirteitä maagiseen realismiin ja pohtii luonnontieteellisen maailmannäkemyksen rajoja." (Takakansi)

-  Kuu piirtää sukelluskelloista aavemaisia varjoja. Aamuyöllä tuulen noustessa kuulee niiden ujeltavan hiljaa, jos asettuu sopivasti kahden sukelluskellon väliin. Läheskään joka aamu niiden laulua ei kuitenkaan kuule.

Taianomaista kerrontaa, joka kuljettaa lukijansa aivan uusiin sfääreihin jättäen ilmavana väljyyttä lukijan omalle mielikuvitukselle, tunnelmoinnille, tulkinnoille ja ajatuksille. Raikas, antoisa ja mielenkiintoinen esikoinen, josta on hyvä jatkaa. Onnistunut päällys on Martti Ruokosen käsialaa.

Tutkijan jalanjäljissä mielikseen tepasteli:

12 kommenttia:

  1. Takakannen perusteella ottaisin tämän itsekin lukuun! Luonnontutkijan retket ja löydöt vieraassa miljöössä kiinnostavat. Teksti vaikuttaa hyvällä tavalla runolliselta, kaunista kuvailua. Saloheimon nimen laitan muistiin tulevaa tutustumista silmällä pitäen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia! Tässä lyhytlukuisessa teoksessa on monia kirjallisia elementtejä, mutta se on jotenkin "runollisesti" tasapainoinen ja raikas:)

      Poista
  2. Minäkin pidän noista sitaateista. Tätä voisi harkita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anki! Kiinnostava ja uudenoloinen, lyhytlukuinen teos, joka on sivumääräänsä suurempi anniltaan.

      Poista
  3. Avaruus ja väljyys omille ajatuksille kuulostaa kiinnostavalta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai ja Saloheimon kerronta antaa noille tilaa, eikä ajatus näissäkään lämpötiloissa sakkaa, vaan lukemastaan nauttii:)

      Poista
  4. Välillä huvittaa lukea tiiliskiviä, mutta nyt on vaihe, että lyhyt on valttia, tämäkin on puristettu alle 200 sivun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke lohdullisesta kommentistasi!
      Relevantti kysymys kuuluu: koska teit viimeksi jotain ensimmäistä kertaa elämässäsi? Ja jos vastaus on tänään ovat asiat mallillaan. No, ensimmäistä kertaa elämässäni olen huomannut viime aikoina sivumäärän olevan relevantti valintakriteeri kirjojen suhteen ja ihmetellyt omaa reaktiotani, mutta sitä näkyy olevan ilmassa näin kesäaikaan;)

      Poista
  5. Onpa kiinnostava uusi tuttavuus sekä tämä kirja että kirjailija, joten kiitos vinkistä! Tähän voisi tutustua, samoin Saloheimon runoihin. Lyhyet ja lyhyehköt romaanit sopivat minulle oikein hyvin, vaikka lukeehan sitä vähän pitempiä. Tiiliskiviä luen kyllä melko harvoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kirjarikas elämäni! Tämä oli kaunis, rauhallinen ja tuoreen oloinen. Tuo runoteos, josta WSOY toteaa: "Proosarunofragmenteista koostuvan teoksen mittakaava ulottuu viruksista maailmankaikkeuden reunoille ja käsin kosketeltavasta henkiseen" meni varaukseen ihan jo luonnehdinnankin vuoksi, joten mukavia lukuhetkiä meille tiedossa:)

      Poista
  6. Selkeänraikas kirjoitustyyli.. tutkimusmatkan jännitystä ilmassa, samoin kuin lomamatkailijan rentoa oloa maisemia katsellessa 🌳

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A! Jep tässäpä päälleliimattuja tehokeinoja tarvitsematon teos, jota lukiessa tuli seesteinen ja hyvä mieli:)

      Poista