Peter Robinson: "Kohden pimeyttä/Watching the Dark" - ex Libris...

"Kohden pimeyttä", Peter Robinson, Blue Moon, 2018, 389 s., suomentanut
 Ulla Ekman-Salokangas.

"Peter Robinson  (s. 1950) on kotoisin Englannista, mutta muutti 1970-luvulla Kanadaan ja asuu nykyään Torontossa. Hän käy usein vanhassa kotimaassaan ja sijoittaa rikosromaaninsa entiselle kotiseudulleen Pohjois-Englannin Yorkshireen." (Kustantaja)

"Rikoskomisario ammutaan varsijousella poliisien kuntoutuskeskuksen puutarhassa. Nousee korruptioepäily, ja sisäisen tutkinnan komisario
Joanna Passero otetaan vastahakoisesti mukaan Alan Banksin tutkimusryhmään. Tapaus ehkä liittyy englantilaisen nuoren naisen katoamiseen polttariretkellä Tallinnassa kuusi vuotta sitten. Banks ja Passero lähetetään Tallinnaan,
jonne suuri osa kirjan tapahtumista sijoittuu. Kotona Englannissa tutkintaa hoitaa vastikään toipumislomalta palannut rikoskomisario Annie Cabbot.
Asioita yhdisteltäessä alkaa varmistua, että uhrit eivät ole jääneet yhteen ja
että taustalla saattaa olla haavoittuvaisia ihmisiä hyväksi käyttävä kansainvälinen liiga." (Takakansi)

Peter Robinson edustaa minulle takuuvarmaa kirjoittajaa, joka tarjoaa kieliasultaan, henkilö- ja miljöökuvauksiltaan laadukasta ja värikästä balanssissa olevaa luettavaa, kuten viimeisimmät: Pimeyden kaikki värit  (2014) ja
Paha poika  (2016).

Banks:  -  mutusteli Greggsin makkarasämpylää ohjatessaan Porschea kohti
A1-tietä Mahlerin Ylösnousemussinfonian neljännen osan soidessa äänekkäänä voimakkaista stereoista. Se auttoi että tämä oli vokaalinen osa.
Hän oli aina  tykännyt Mahlerin liedeistä ja oli vasta hiljattain alkanut nauttia kovasti sinfonioistakin pidettyään niitä aiemmin ikävistyttävinä ja mahtipontisina. Näinkö kävi kun vanheni? Heikkenevä näkö, mystiset kivut ja kolotukset, Mahlerista nauttiminen? Olisiko Wagner seuraava?

Passero:   Ennen kuin tilaisuus päättyi, ovi aukeni ja aluekomentaja Gervaise
astui sisään nainen kannoillaan. Muutamaa vuotta vaille neljänkymmenen tai muutaman vuoden yli, Banks arvioi, pitkä viehättävä blondi elegantissa jakkupuvussa, jonka hameenhelma ulottui juuri polven yläpuolelle, mustat sukkahousut - asu ei peräisin mistään halpavaateketjusta - trimmattu solakka vartalo pehmeästi kaartuvine muotoineen, jokunen kesakko pienellä nenällä, älykkäät vihreät silmät, ylväs ryhti. Hänen vaaleat kiharansa oli koottu yhteen ja kiinnitetty päälaelle, mikä antoi vaikutelman yksinkertaisuudesta, joskin Banks arvasi että hiusmuotoilu oli kallis ja tukan laittaminen vei paljon aikaa.

 Robinson on myös taituri kuvaillessaan luontoa, miljöitä ja yhteiskuntaa niin,
että lukijana jää nuuhkimaan  nummien laidoilla piilottelevien kyläpahasten piipuista nousevaa savun tuoksua ja aistii hämärien pubien ilmapiirin ihollaan.

-  Ingleby oli kaunis kylä, jonka liuskekivikatot kiiltelivät aamun  auringossa, 
yhä vähän märkinä edellisen illan sateesta;  kalkkikivimökit sateen ja tuulen puhtaiksi kuuraamia ja huuhtomia. Puutarhat olivat siistejä ja jo värikkäitä, 
vaikka oltiin vielä huhtikuun puolella, valmiina puhkeamaan täyteen loistoonsa heti kesän tultua. Savu kiemurteli ylös parista savupiipusta aivan kuin olisi hieman pakastanut. Kylän takana laaksonreuna nousi jyrkästi osin vihreänä ja osin ruskeaksi kuihtuneina rinteinä ja muuttui ylhäällä kivikoiksi rosoisine esiin pistävine kallioineen, mikä merkitsi nummimaan alkua. Kapea polku mutkitteli ylös kukkulaa, haarautui sitten ja kulki suunnilleen puolivälissä pitkin laakson reunaa molempiin suuntiin. Pilven varjot liikkuivat hitaasti näkymän poikki kevyessä tuulessa.

Henkilökaarti on luonteikkain persoonain piirroin rakennettu ja dialogit soljuvat kompuroimattoman sulavasanaisin vedoin. Robinson kuvaa Banksin ja Passeron välistä kissanhännänvetoa ja nokittelua yhteistyön konsensuksen siintäessä vasta taivaanrannassa suorastaan herkullisesti ja vahvalla psykologisella otteella.
Hän tämähdyttää surutta  -  ei silkkaa kliseistä kissaa tahi suinkaan suloista, pyöreäsilmäistä kisumisua -  vaan varsinaisen mouruavan yhteiskunnallisen  kollinrötkäleen pöydälle teemoittaessaan ihmissalakuljetusta, laittomia maahanmuuttajia, koronkiskontaa, korruptiota etc.

Banks-Cabbot aisapari Passerolla höystettynä ei ole suinkaan rapisevassa koipussissa säilytettyä vanhaa tavaraa, vaan heidän tarinansa jatkuu eloisana,  keskinäinen kemiansa hersyy ja he kehittyvät paitsi ihmisinä myös ammattilaisina etiäpäin vailla pienintäkään tunkkaista katkua. Peter Robinson osaa asiansa ja hän omaa kaiken muun hyvän lisäksi vahvan psykologisen otteen.
Robinson tuottaa konstailematonta, toimeliasta tolkun dekkaria; tuttu ja luotettava, klassisen musiikin ystävä Alan Banks & kumpp. ovatkin mitä rattoisinta seuraa pimenevien iltojen ratoksi.

Kuinka sujui teillä syyskuu? Täällä monivivahteinen, yllätyksellinen ja rankka, mutta ilonpisaroitakin tarjonnut syyskuu on vilahtanut vikkelästi, - jouti mennä...  Onneksi oli aurinkoinen Sivota takana. Tänään tämä tyttö viettää rötkötyspäivää, kun puolestaan Semppu-mäykky on kauden ekapäivää töissä peurajahdin avajaisten merkeissä, ja passimiehet, punanutut kiltisti omilla paikoillaan.  Tervetuloa lokakuu!

Teie terviseks: