"Lampaan vaatteissa", Simo Hiltunen, WSOY, 2015, 418 s.
"Simo Hiltunen (s.1977) on outokumpulalaislähtöinen toimittaja ja visuaalinen tuottaja. Hän asuu perheineen Iissä.Lampaan vaaatteissa on hänen esikoisromaaninsa." (Lievelehti)
"Se tavallinen tarina nyky-Suomessa. Onnellinen ydinperhe, talousasiat kunnossa, lapset reippaita ja iloisia, tervehtivät aina pihalla - näin naapurit kertovat. Kunnes jouluaattona isä tappaa lapset vaimon nähden, sitten vaimon ja lopulta itsensä.
Vaikka rikostoimittaja Lauri Kiven kuulo on vammautunut,
hän näkee enemmän kuin muut. Siksi hän on oikea mies kirjoittamaan suuren jutun Suomea riivaavista perhesurmista. Kiven mielestä termi "perhesurma" on irvokasta sievistelyä, sillä murhia nämä ovat. Matka tragedioiden tapahtumapaikoille ympäri Suomea vie Kiven samalla matkalle omaan menneisyyteen, ruhjottuun lapsuuteen ja hänen hylkäämänsä tyttären, kansainvälistä uraa rakentavan poptähden elämään. Hiltunen kirjoittaa paitsi sukupolvesta toiselle kulkevasta väkivallasta myös anteeksiannosta. Romaani on myös kielellisesti ja temaattisesti poikkeuksellisen kunnianhimoinen rikostarina, joka ei säästä ketään.
Vähiten lukijaansa". (Takakansi)
Todettakoon heti kättelyssä, etten hyväksy väkivaltaa missään muodossa tai keheenkään/ mihinkään kohdistuvana. Itse on ole fyysisen väkivallan kohteeksi konsanaan joutunut,
mutta narsistin lapsena henkisen mielivallaan alloikoissa läpimäräksi uitettu kylläkin.
Näen näin, että fyysinen väkivalta on aina vihoviimeiden avunhuuto, kun tuska ja ahdistus ovat ajaneet umpikujaan ja saaneet sanat loppumaan... Toisekseen, että tämä esikoinen on kirjaimellisesti väkivahva avaus Hiltuselta! Teemahan on meillä Suomessakin mitä polttavimman aktuelli.
Rikostoimittaja Lauri Kivi erittelee perhemurhan syitä: a) Tekijä on ajautunut henkiseen tilaan, jossa muita vaihtoehtoja ei enää näe. b) Murhaaja surmaa perheensä mustasukkaisuudesta.
c) Tapaus sisältää jo silkkaa pahuutta, jossa lapsia käytetään välineinä kärsimyksen aiheuttamiseksi. Ja kehottaa avoimessa kirjeessään perhemurhaajlle : Aloittakaa hyvänen aika itsestänne.
Perheet hän puolestaa jakaa neljään ryhmään vallankäytön mukaan: 1) demokraattiset ja tasapainoiset, joissa kaikkien tarpeet otetaan huomioon. 2) matriarkaaliset, joissa valta on perheen rouvalla, korkeasti koulutetulla naisella, joka ajaa tahtonsa läpi passiivis-aggressivisella tyylillään. 3) kärsivät patriarkaaliset perheet, joissa testosteroni kuhuu äyräiltä ja mies ei välitä kuin itsestään; usein juo ja toisinaan myös lyö. 4) lapsiarkat, joiden vanhemmat karkaavat vastuustaan joko laiskuuttaan tai ymmärtämättrömyyttään, ovat puudelivanhempia.
Kuten nimikin jo sanoo sudestahan tässä on kyse lampaan vaatteissa. "Susi lampaan vaatteissa" on Aisopoksen muistiin kirjaama satu, johon sanonta viittaa. Teos on syväluotaus pahuudesta lenkkinä sukupolvien ketjussa ja sen periytyvyydestä käytös- ja toimintamallina. Onko tekijä pelkästään ja ainoastaan vain uhri, joka ei voi toimia toisin? Entäpä jälkipolvet, pitäisikö löytyä voimia ja armoa antaa anteeksi? Vorniiko meissä kaikissa kätkettynä pikkuruinen, irvistelevä susi?
Pitäkö ja kuinka täydelleen paikkansa Plautuksen: Homo homini lupus est. ??
"Poika istuu Cherokee-intiaaniheimon vanhimman tiipiissä ja kertoo, että hänestä tuntuu,
että hänen sisällään on kaksi sutta. Toinen on hyvä ja tekee oikeudenmukaisia päätöksiä.
Tämä valkoinen susi pyrkii viemään poikaa kohti onnellisuutta. Mutta musta susi viekoittelee väärällä vauraudella, ansaitsemattomalla kunnialla ja vieläkin pahemmalla. Mitä minä teen?
poika kysyy. Heimon vanhin katsoo poikaa silmiin ja sanoo, että meissä kaikissa elää hyvä ja paha susi. Se on luonnollista, eikä sille voi mitään. Mutta kumpi voittaa, poika kysyy. Heimon vanhin on hetken hiljaa ja vastaa sitten rauhallisesti: Se, jota sinä ruokit!"
Tärkeä, suorasanainen, lukijaa säälimätön ja suorastaan vereslihalle vetävä esillenosto ja verbaaliseen muotoon puettu dekkarinomainen kerronta aiheesta, joka sen ehdottomasti ansaitsee, ja jota on ihan liian pitkään yhteiskunnassamme hyssytelty ja pyritty lakaisemaan maton alle. Kevyt tekstillinen hionta ja pintasilaus sekä kerronnallinen kehittyminen seuraavat varmasti luonnostaan kirjailijanuran toivottavan jatkumisen myötä. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen esikoinen; teos, joka on luettava ja koettava itse!! WSOY on 12.11.2015 tiedottanut, että romaanin oikeudet on myyty Ranskaan; lämpimät onnitteluni Hiltuselle!
Oiva & osuva postaus: Rakkaudesta Kirjoihin/Annika K
"Viha on jarru, antteeksanto ohituskaista."
Ohituskaistalla:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti