"Millaista on olla eläin?" - ex Libris...

 "Millaista on olla eläin?", Helena Telkänranta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015, 293 s.

Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistä tutkiva evoluutiobiologi ja palkittu tiedetoimittaja. Hän toimii eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkijana Helsingin yliopistossa. Hänet tunnetaan myös palkittuna tiedetoimittajana ja tietokirjailijana sekä eläintiedettä kehitysyhteistyöhön yhdistävän Elephant Experts -järjestönperustajana. (Kustantaja)

"Mitkä eläimet ovat kaikkein älykkäimpiä? Onko linnuilla tunteita? Mitä koira näkee katsoessaan omistajaansa kasvoihin? Eläimien kognition eli mielen toiminnan tutkimus edistyy nykyään nopeammin kuin koskaan ennen. Tämä teos on uusimman tiedon aitiopaikka. Se kertoo, mitkä eläimet kokevat tunteita, millaisia aisteja eläimillä on ja miksi yksinkertaisetkin otukset oppivat monimutkaisia asioita.
Kirja antaa käytännön vinkkejä muun muassa kissojen ja koirien käyttäytymisen ymmärtämiseen.
Se vie lukijan matkalle niin kesyjen kuin luonnonvaraistenkin eläinten maailmaan: hevosten tunteisiin, lintujen perhe-elämään ja delfiinien oivalluksiin. Kirjan yllättäjiä ovat oppivaiset kalat ja näppärät papukaijat." (Takakansi)

Teos on vuoden Tieto-Finlandia ehdokkaana - onnea matkaan huomiselle!
Eikä syyttä suotta, sillä teos pitää, minkä lupaa: tältä aitiopaikalta ei näytöksestä eli faktoista tiedonjyvineen missaa mitään eikä ole pienintä pelkoa torkahtamisesta kesken puuduttavan  näytöksen. Teos on jaettu kahdeksaan lukuun: 1) Ultravieolettinäöstä magneettiaisiin: eläinten "salaiset" aistit, 2) Onko eläimillä tietoisuutta - ja miten sen voi tietää? 3) Oppiminen, oivallukset ja kulttuurin synty, 4) Kekseliäät korpit ja muita eläinmaailman älykköjä,
5) Miltä tuntuu kalan kipu tai linnun pelko?, 6) Nauravat rotat ja muita leikkiviä eläimiä,
7) Halut, himot ja huolenpito: elämää ylläpitäviä tunteita ja 8) Avulias norsu ja pelastava gorilla: sosiaalisuuden monet muodot.

Saamme ihmetellä sinivalaiden kaukopuheluita infraäänillä: Skotlannin rannikolla uiva valas pystyy pitämään yhteyttä Islannin tai Norjan edustalla oleskeleviin kumppaneihinsa! Eipä haittaa sähkökatkot eivätkä tilttaa verkot. Entäpä oppivaiset kalat - ja luulon mukaanhan kalat eivät edes tunne kipua re: catch & release ja entäpä ne kiemurtelevat matorukat, joita surutta urakalla tökkäilimme Ukin pitkäänsiimaan.....
Poistamme mutua ja luutunutta uskoa oppiessamme: että koirat eivät suinkaan katsele musta-valkoista maailmaa, vaan niiden värimaailmasta puuttuu ainoastaan punainen väri ja että koiran hajuaisti käsittää hurjat 300 milj. hermopäätettä; ihmisellä niitä on vaivaiset 6 milj. kappaletta. Kirjassa paljastetaan myös Tiedekeskus Heurekassa suurta ihastusta ja mielenkiintoa herättävien koripallorottien pelitaitojen- ja tekniikan hiotaa ja sparrausta.

Kun ihmistä verrataan muihin nisäkkäisiin sekä lintuihin, olennaisin ero näyttäisi olevan siinä, kuinka monia erilaisia tunteita kukin pystyy kokemaan. Monet eläinlajit kokevat perustunteita, kuten iloa ja surua, mutta ani harva pystyy kokemaan syyllisyyttä tai kostonhalua, sillä mainitut edellyttävät myös monimutkaista rationaalista ajattelua. Sitkeä uskomushan on, että kun tuo kaikenkarvainen ystävämme on poissaollessamme jyrsinyt "Hyväkäytöksinen koira"-kirjan sen tuhanneksi silpuksi, se kohdatessamme on selkeästi nolonoloinen ja häipyy syntypukin kaapu harteillaan takavasemmalle. Kyse on tosiasiassa siitä, ettei se pysty tulkitsemaan meidän kaytöstämme tuossa "riemukkaassa" kotiinpaluutilanteessa. Eikä myöskään mielestään väärään aikaan tai liian pitkäksi ajaksi kotiin unohdettu hännänheiluttaja vakain tarkoituksin suorita harkittua kostotoimenpidettä lirauttaessaan surutta aina samalle, tarkoin valitulle jääkaapinkulmalle tahi tikertäessään tulitikun suuruisen hajukikkaran juuri sille ainoalla aidolle arvomatollemme...

Myös lahjaksi sopiva, intresantti teos ja syventävä tietopaketti pullollaan uusinta uutta tietoa ja tutkimustulosta kaikille eläimistä kiinnostuneille. Ja mikä mainio iIouutinen: tälle kirjalle on parhaillaan tekeillä jatko-osa, joka tulee tarkastelemaan eläimenä olemista niin, että mukana kuvassa olemme entistä enemmän myös me ihmiset. Kirjassa tutustutaan mm. siihen, mistä alun perin kumpuaa ihmisten yleismaailmallinen mielenkiinto eläimiä kohtaan ja mitkä eläinten ihmismäiset piirteet ovatkin jotain muuta kuin luulisi. Ja sama toisinpäin: mille ihmisen erityisominaisuuksina pidetyille piirteille on löydetty juuret eläinmaailmasta. (Jälkisanat)

Relevantti päättökysymys: Miksi monimutkaiset otukset, joita myös ihmisiksi kutsutaan,
eivät opi yksinkertaisiakaan asioita

??? :