"Kasvit entisajan elämässä", Merja Leppälahti, Apatura, 2015, 108 s.
Merja Leppälahti (s. 1956) on turkulainen perinteen- ja kulttuurintutkija, tietokirjailija ja kriitikko. Hän on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti (folkloristiikka, Turun yliopisto). Kriitikkona hänen erikoisalojaan ovat toisaalta tiede- ja tietokirjallisuus, toisaalta lasten ja nuorten kirjallisuus, erityisesti fantasia. (Wikipedia)"Nykypäivän kaupunkilaiselle hyödylliset kasvit voivat tarkoittaa kukkakaupan kukkia ja ruokakaupan hedelmätiskiä, mutta mitä kauemmas mennään ajassa taaksepäin, sitä tärkeämpiä kasvit ovat olleet jokapäiväisessä elämässä. Kasveja on syöty ravinnoksi ja niistä on etsitty parannusta ja helpotusta tauteihin ja vaivoihin. Kasveista on saatu kuituja vaatteisiin ja mattoihin ja värjäysaineita niiden kaunistamiseksi. Kasveista on saatu puhdistus- ja kaunistusaineita, syöpäläisten, hiirten ja rottien karkotteita,
niitä on tarvittu kotieläinten hyvinvointiin ja varmasti myös menneisyydessä monet ihmiset ovat osanneet iloita kasvien kauneudesta ja tuoksusta." (Johdanto)
Teos sisältää neljä lukua: Nimiä ja tarinoita, Hyötyä ja iloa kasveista, Sauna, viina ja terva - sekä kasvit ja Pula-ajan kasvit sekä kattavan Lähdeluettelon ynnä Liitteen: Kasvien nykykäyttöä.
Uusperheet eivät suinkaan ole moderni keksintö, vaan johtuen riskaabeleista synnytys- ja lapsivuodeajoista naisten ja tapaturmista miesten sekä molempia uhanneista taudeista ja sairauksista lesket kohtasivat toisensa useampaankin kertaan elonsa varrella, sillä talonpito kaikkinensa edellytti molmempien rivakka työpanosta. Tässä Karjalankannaksen Uudenkirkon tapaan värssyiltynä:
Emintimellä on kolme kieltä:
Yks on luinen, toinen puinen,
Kolmais on kivinen kieli,
Puisella panettelloo
Luisella luvettelloo
Ja kivisellä kiusajaa,
Ja mitä ei kielellä kerkijä,
Sen sohhii seipähällä,
Haasteloo halon keralla.
Orvokki on monin paikoin tunnettu äitipuolenkukkana. Sen kukinnoissa näkyy, millainen on äidin ja lasten suhde, kun kaksi leskeä menee yhteen. Orvokissa on alinna yksi iso terälehti,
se on tuoli, jolla äitipuoli istuu. Hänen yläpuolellaan sivuilla istuvat äitipuolen omat lapset kumpikin omalla tuolillaan, ylinnä sitten orpolapset yhteisellä tuolilla.
Poimintoja:
- Kotimaista mustetta mainitaan valmistetun esim. polttamalla järvikaislaa tai keittämällä kurjenmiekan juurta vihtrillin (rautasulfaatti) kanssa. Naantalin birgittalaisluostarissa käytettiin musteeseen sekoitettua koiruohoa estämään liian innokkaiden lukijahiirten kirjannakertelut.
- Kesäkeiton esiäitinä mainitaan maitorosla: maitoa ja tuoreita odhakkeen, karhiaisen tai takiaisen, joskus myös nokkosen lehtiä eli tämä soppa on näin ollen ollut alkukesän herkku.
- Rosvojen suojakikkana ruttotautisten ryöstelyretkille tarjotaan "Neljän ryövärin etikkaa" eli koiruohoa, laventelia, rosmariinia ja salviaa.
- Jos haluat laitta itsesi erityiskauniiksi, tiedä, että poimulehden lehdiltä poimituilla kastepisaroilla on taikavoimaa.
Suomen ensimmäiset apteekit perustettiin 1600-luvulla Turkuun ja Viipuriin.
Sittemmin 1700-luvulla miltei joka kaupungissa sijainneilla apteekeilla oli oma ryytimaansa,
joissa viljeltyjä mm: anis, fenkoli, iisoppi, kirveli, koiruoho, laventeli, liperi, meirami, minttu, persilja, piparjuuri, rosmariini, suohosipuli ja salvia. Mainittakoon, että WHO on luetteloinut yli 20 000 lääkekasvia.
Jos sinulle ojennetaan kätöseesi kimppu suvenihanaisia, kevätlempiä, hirsollinkukkia ja rampaheiniä eli kiimaruohoa, niin mitäpä olet ilahdutuksesi saanut? No, tietty valkovuokkoja, esikkoja, metsätähtiä ja vanamoita. Yhtä nimillä herkuttelua; etteikö siis suomenkieli ole rikas ja ilmaisuvoimainen ... Ratamonlehdet & kuivatut mustikat olivat lapsuudessa Mummini salainen ase nirhamiin ja haavoihin ens'hätään ja vatsavaivoihin. Niin makoisilta ne peltipurkissa iloisesti pomppivat mustikat rusettipäätyttösen suussa maistuivat, että useinkin sitä pientä massua kipristeli...
Teos on ohuudestaan huolimatta hauska ja napakka tietopaketti kiintoisine historiallisine juurineen ja anekdootteineen aiheesta kiinnostuneille!
Ihan pakkohan tämä värssy on todistusvoimaisena ja testattuna tähän hyväksi lopuksi ympätä:
Mitä ei löyly löysäele
Eika huttu huojentele
Eikä viina virvoittele
Eikä terva tie terveheksi,
Se on teko toisen miehen
Tai sitte se on Jumalan surma.
Ei kuin mars, mars saunanlauteille hämäränhyssyyn ja makoisia
lauantailöylyjä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti