Ettei olisi jäänyt vallan viimehippaan näyttelyn sulkeutuessa 30.8. ajaa hurautimme tänään Tuusulan Halosenniemeen näin tiettävästi viimeisen kesäpäivän kunniaksi.
Näyttelyn teemana oli Luonnonlyyrikko Pekka Halonen 150-vuotta. Miljöö ja vanhan ajan tuoksu ja patina sekä rakennusten massiiviset hirret ynnä paanukatot ja viehko järvimaisema ovat ne ykköstekijät jotka raamittavat kulloistakin visiittiä ja luovat puitteet taideteoksille.
Keliin sopivasti oli tällä kertaa esillä parisenkymmentä lähinnä talviaiheista, osin ennen esilläolematonta teosta kuten: Syysmaisema Kivijärveltä v:lta 1985, Talviaurinko, kookas Talvimaisema Kinahmista v:lta 1928, Talvinen iltarusko sekä ihastuttavat Varhainen talvi ja Huurteiset pihlajanmarjat, jotka suorastaan hohkasivat vaaleaa viileyttä kesäpäivään. Valitettavasti interiöörin ja maalausten kuvaaminen oli ankarasti kielletty.
Kun Vaari vaateri- ja vatupassineurootikkona luontevan refleksinomaisesti ojentautui oikaisemaan vinossa ollutta taulua, kopautettiin oitis olkapäähän topakasti huomauttaen, jottei teoksiin saa koskea! Oppaat olivat - kuten aina - hyvin perehdytettyjä, avuliaita ja auliisti kysymyksiimme vastailevia nuoria; kiitos!
Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti Tuusulanjärven rannalla. Alkuperäiseen asuunsa entisöity Halosenniemi toimii taidemuseona, joka kertoo Pekka Halosen taiteesta, hänen elämäntyöstään ja ystävistään, jotka loivat kuuluisan Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön. Museon erikoisnäyttelyissä esitellään Pekka Halosen taidetta yhdistäen sitä hänen aikalaisten ja myöhempien aikakausien tuotantoon. Halosenniemen kokonaisuuteen kuuluu myös Maija ja Pekka Halosen puutarha, joka on palautettu alkuperäisen kaltaiseksi. Taiteilijan luontokäsitystä kunnioittaen koko Halosenniemen alue on lain nojalla rauhoitettu luonnonsuojelualue. (Wikipedia)
"Luonnonlyyrikko-juhlanäyttelyssä esitellään Pekka Halosen rakastettuja luontoaiheisia maalauksia ja klassikkoteoksia. Oman hienon kokonaisuutensa näyttelyyn tuo myös Pekka Halosen taiteen intohimoisen keräilijän kokoelma. Usean vuosikymmenen ajan hioutuneessa yksityiskokoelmassa on upeita luonnontulkintoja vuodesta 1889 lähtien aina 1930-luvulle. Osa kokoelman teoksista on suurelle yleisölle täysin uusia ja mahdollisuus nähdä kokoelma näin eheänä ja laajassa mittakaavassa on ainutlaatuinen." (www. halosenniemi.fi)
Kun tuossa järvenselkää saunanterassilta ihaillessa porukalla leikkisästi surkuttelimme köyhäin taiteilijain maallista kurjuutta, niin hauskasti siinä äityi nuorehko nainen parahtamaan:"Minunkin mieheni on köyhä taiteilija, miten näitä puitteita oikein luodaan?" Johon hänen kypsempi seuralaisrouvansa realistisesti tokaisi, jotta vekselivedolla, vekselivedolla ja tuo "totuushan" meitä kävijöitä naurelutti...
Kuriositeettina varsinaisten kesäkukkien ollessa jo kuivuudenkin takia lähinnä ehtoopuolen ruusuja, hiukka yllätyksellisesti ja oudohkosti, mutta jo toisella katsomisella hauskasti & why not sateenvarjot..."Sateenvarjojen leikki koristaa kesän Halosenniemen puutarhaa. Halosenniemen puutarhaan, puiden ja istutusten väliin on rakennettu värikkäistä kierrätyssateenvarjoista yhteisötaideteos. Teos loistaa Halosen Pekan paletin väreissä. Kuvataiteilija Tero Annanolli on rakentanut sateenvarjoista haapojen väliin viritetyn katoksen, joka täydentyy kesän aikana yleisölle suunnatuissa työpajoissa. Led-valoilla valaistu taideteos luo kesäyön hämyyn ja syksyn pimeyteen puutarhamaista tunnelmaa."(www.halosenniemi.fi)
Kotimatkalla poikkesimme Burger Kingissä ja pienimittä synnintunnoitta suoriudumme urheasti jättikokoisista Whoppereista ranskalaisineen; ateriakokonaisuus joka varsin kelvollisesti korjasi retkipäivän energiavajeen ja jätti normaalit iltavoilevät tykötarpeineen leipälaatikon ja jääkaapin armaaseen rauhaan; huh-huh...
Huristeli & hurvitteli:
Hieno paikka tuo Halosenniemi. Tänään sataa jo vettä, joten hyvän päivän valitsitte.
VastaaPoistaTuo Halosenniemen kokonaistunnelma on liki ainutkertaisen kiehtova ja rauhoittava, vaikkei suoranaisesti silkka Halosen taide sinne kesä kesältä houkuttelisikaan ja eilinen pilvipouta oli retkelle optimikeli. Toivottavasti - kerrankin näinpäin - saataisiin sadetta ja sen myötä muutakin täytettä sienikoreihin kuin makoisat maistiaiset. Mukavaa loppuviikkoa:)
VastaaPoista