"Antti Leikas (s. 1967) on oululainen kirjailija. Hän on toiminut esimiestehtävissä teknologiayrityksissä, kulttuurilehti Kaltion päätoimittajana ja lehtikuvaajana. Hän on matemaatikko ja on opiskellut myös kirjallisuutta, filosofiaa, sosiologiaa ja yritysjohtamista. Oulussa asuva Leikas on syntynyt Savonlinnassa. Leikaksen vuonna 2011 ilmestynyt esikoisromaani Melominen oli sekä arvostelu- että myyntimenestys. Se oli ehdolla niin Helsingin Sanomien esikoiskirja- kuin Savonia-palkinnollekin." (Kirjan lievelehti)"Vielä maanantaina työviikkoa aloitellessaan Smooth Operationsin myyntijohtaja Marjo Kukkoaho ei tiedä, että saman viikon perjantaina hän istuu työpaikkansa ulkopuolella autossaan, juo Cointreauta suoraan pullosta ja katselee entisen elämänsä raunioille.Vielä maanantaina työviikkoa aloitellessaan aluemyyntipäällikkö Teuvo Seilonen ei tiedä, että saman viikon perjantaina hänen tohvelisankarin otteensa niin työpaikalla kuin yksityiselämässä ovat muuttuneet päämäärätietoisen soturin toiminnaksi.
Samainen työviikko muuttaa myös lukuisien muiden ihmisten elämän. Onko suunta huonompaan vai parempaan, se riippuu monista tekijöistä. Niin kuin esimerkiksi vaatekomeroon lukitun aviomiehen soutulaitteesta, pillerien ja alkoholin sietokyvystä, uhkaavasta liivijengistä ja paprikasumutteesta, ärrävikaisesta hirvestä, firmojen välisestä kilpajuoksusta ja kähminnästä sekä kuuluisan Wang Tangunin teoksesta Sotiminen." (Teoksen takakansi)
Tämä Soutaminen, joka on Leikaksen vesitrilogian itsenäinen päätösosa, oli ensikosketus
Antti Leikaksen ( s.1967) tuotantoon, eikä mennyt huopaamiseksi. Kyseessä on pikkunäppärä stoori businessmaailmasta, jonka nykymenoon en tietty löytänyt laajempaa kontaktipintaa ja samaistuvuutta. Omassa vaihtelevassa työhistoriassa oli toki räväkkääkin menoa
ja ns. jännitystä ja vaaratilanteita, mutta yleisvaikutelmana vallitsivat korrektius ja kultivoituneisuus ynnä kollegiaalisuuskin tiettyyn rajaan, enkä rajatonta resilienssiä kysyvän & edellyttävän nykymenon raadeltavaksi ehtinyt joutua. Komeroon soutulaitteineen lukittu, Marjon siippa, Pertti Karppinen on pirteä ja huumor´hermoja kutitteleva pointti (mitähän fundeeraisi esikuvansa tästä?)
Kuvanneeko sitten suuren yhteisen tarinan ajastamme puuttuessa tätä individualismin riemuvoittoa? Kumppania on kyllä kiva ja kyllä hoidetaan, vaan temmataan komerosta ihmisten ilmoille vain tarvittaessa seuranpitoon... Samoin ärrä-vikainen Karppisen veneen peesissä uiskenteleva ja perätuhdolla kököttelevä kruunupää saa kaikki sympatiat näin itsekin ärränsorautteluun sortuvana ja assosioitui mukavasti Puluboin toilausten naureskeluun!
Wang Tangunilla ja Sotimisella on myös ja merkittävä osuutensa juonenkulussa ja padotun voiman löytymisessä... Itse teksti on linjakasta ja vivahteikasta. Tarinaa kuljetetaan kutkuttavasti ja kirjailijan monimuootinen koulutus- ja työkokemustausta paistavat vinkeästi läpi sananpyörittelyssä ja raikkaanoloisestta kerronnassa. Seesteisen tyylikäs päällys, joka on Elina Warstan käsialaa, ihastutti.
Kiintoisa pikatirkistys näin kirjallisesti tämän päivän työelämään ja tsemppiä hyrrässä rullaaville;
joka ajalla on omat haasteensa ja metkunsa: Elämä kysyy ja me vastaamme parhaamme mukaan.
Padottua voimaa etsimään & kaupustan varteen kipinkapin pinkoo Mummo...
Vikkelän vallattomat viikonhännät:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti