torstai 10. huhtikuuta 2014
"Huijareiden paraati" - ex Libris...
"Huijareiden paraati / Grand final i skojarbranschen", Kerstin Ekman, Kustannusosakeyhtiö Tammi Keltainen kirjasto, 2014, 474 s., suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen.
Ruotsalaisen kirjallisuuden mainio edustaja, luettu & rakastettu, monasti palkittu, Ruotsin Akatemian jäsen v:sta 1978 v:een 1989, jolloin erosi siitä Salman Rushdie-kohun vuoksi =
Kerstin Ekman (s. 1933) julkaistuja teoksia 27 kpl, joista nyt suomennettuina 13 kpl.
Teoksessa käydään tiukkaa kädenvääntöä kahden daamin: viehkon ja valloittavan medialemmikin Lillemor Trojn ja hänen haamukirjoittajansa rumanaama-pulleroisen Babba Anderssonin välisistä tekijänoikeuksista parivaljakon viha-rakkaussuhteessa aikaansaamiin kirjallisiin tuotoksiin.
"Sinä plagioit! Eikuule, sitä minä en tehnyt. Minä tein senkaiken omakseni. Minä luin ja sulatin sen, ja minä tein siitä kaikesta omaani. Kirjallisuus elää kirjallisuudesta, etkö tajua sen vertaa? Kirjallisuus tulee kaikenlaisesta, mitä on kirjoitettu, ja kerrottu, se syntyy siitä mitä on luettu! Sinä et ole mikään kirjailija, ja muistakin se. Ainoa, minkä sinä olet keksinyt ihan itse, ovat ne lapselliset valheet lehdissä. Eivät ne ole valheita..."
Tässä rennossa huijarimentaliteetilla, empatialla & myötätunnolla kirjoitetussa, eittämättä myös omaelämänkerrallisia ainesosia sisälläänpitävässä teoksessa, käydään kaunokirjallisin keinoin hulvatonta ja terävää (itse)ironiaa unohtamatta kirjallisten piirien ja luomisen tuskan kimppuun. Etsitään omakohtaisia ratkaisuja ja malleja naisena olemisen ja vuosienvierimisen käsittelyyn ja niiden siedettäviksi muistoiksi muokkaamiseen. Kauttaaltaan kutkuttavaa kerrontaa & hersyvä suomennos!!
Lievelehdellä todetaan:"Autofiktiota lajityyppinä tervehditään elegantilla kulmien kohotuksella. Kirjallisuus elää kirjallisuudesta, ei päiväkirjoista, sanataiteen grand old lady toteaa - ja katoaa tarinaan." Niin katosin minäkin ja tästä hyväntuulisuudesta nautin jääden miettimään: mistä teksti oikein kumpuaa ja mitkä kaikki seikat sitä muokkaavat, peilautuuko se väistämättä oman kokemusmaailmamme kautta vaiko vähintäinkin risteytyy ohuesti sen kanssa??
Jättebra:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti