"Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin, 2. Sairaus, Jonas Gardell,
Johnny Kniga Kustannus, 2014, 300 s., suomentanut Otto Lappalainen."He muodostavat eräänlaisen perheen. Arkkihomo Paul, Lars-Åke ja Seppo, rakkauksissaan alituisesti pettyvä Reine ja kaunis Bengt, jonka tuleva ura teatteri- ja elokuvamaailman huipulla on tähtiin kirjoitettu. He viettävät aina joulua Paulin luona. Siellä tapasivat Rasmus ja Benjamin, nuoret rakastavaiset. Maailma on nyt heidän jalkojensa juuressa ja tulevaisuus kuuluu heille. Silloin sairaus saapuu kaupunkiin. He kaikki ovat niin nuoria ja nuorina he myös kuolevat. Miltei jokainen. Samaan saamarin homoruttoon."
"Kirjassa kerrottu on todella tapahtunut. Kauan sitten. Tukholman kaupungissa. Nuoria miehiä sairastui, kuihtui ja kuoli pois. Jonas Gardell oli yksi niistä, jotka selviytyivät. Tämä on tarina hänestä ja hänen ystävistään."
Osaa 1. Rakkaus en ole lukenut, mutta tässä Gardell kuljettaa käsittämättömän hienovaraista kerrontaa ja toimii todenoloisten tunteiden ja herkkäviritteisten tunnelmien kuvaajana.
Riipaisevia tuokioita, jotka koskettavat sisintä jostain hyvin syvältä ja jättävät mielen hiljaiseksi. Ruikuttamisesta tahi säälinkerjuusta ei suinkaan ole kyse, vaan pohjavire on - ehkä hivenen yllättäenkin - elämänmyönteinen ja positiivinen, mikä on yksi kirjan monista vahvuuksista. Häikäisevävästä suomennoksesta kiitos Otto Lappalaiselle! Osa 3. Kuolema ilmestyy syksyllä 2014.
"Haluan, että elämäni aikana saan rakastaa jotakuta, joka rakastaa minua" tai "Jos huutaa mutta kukaan ei kuule, onko silloin edes huutanut?"
Lukija ei säästy säälimättömältä ravistelulta; se on vaan siedettävä. Yksinkertaisesti: teos on tosi & kaunis!
Ravisteltuna:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti