keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Anna-Mari Kaskinen, Minna L. Immonen: "Ihmeiden aikaan" - ex Libris...

 
"Ihmeiden aikaan", Anna-Mari Kaskinen, Minna L. Immonen, Kirjapaja, 2021,
 46 s. 
 
"Anna-Mari Kaskinen on monipuolinen kirjailija, runoilija ja lauluntekijä.
 Minna L. Immonen on kuvataiteilija, joka tunnetaan etenkin korteistaan ja kalentereistaan. Kaskinen ja Immonen ovat julkaisseet yhdessä monia teoksia, mm. Tähtihetkiä (2020) ja Ota vastaan aurinko (2020). 

Eräs viisas on todennut, että on kaksi tapaa elää: joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä. Anna-Mari Kaskisen uudet runot ja Minna L. Immosen herkät akvarellit kannustavat pysähtymään arjen pienten ihmeiden äärelle. Tarkkanäköiset havainnot ja kauniit tuokiokuvat saavat lukijankin iloitsemaan elämän ainutlaatuisista hetkistä.
Ihmeiden aikaan on runolahja, joka hivelee silmiä ja lämmittää sydäntä. Sen pariin haluaa palata yhä uudestaan. " (Kirjapaja)


 
 
Anna-Mari Kaskinen on useasti ollut elämänmyötäsillä ja höyhenenkevyillä, oivaltavilla runoillaan mainio ilon ja oivalluksen tuoja sekä viihdyttäjä kuten: Kauneimmat haukkuni  (2020) ja Vanhuus on kaunista  (2021) eikä tämä Immosen hurmaavin ja ilmavin kuvin varustettu kevään ja elämän ylistys ja riemulaulu tee siitä poikkeusta:
 
Ihmettä et tee.
Se syntyy, kun on aika.
Valmista tilaa.
Kun katsot perhosen toukkaa,
aavistatko jo siivet?
 
 
Kevään ihme on jo vauhdilla alkanut: leskenlehdet ja vuokot sekä krookukset ja lumililjat kukkivat väriläiskinä muuten vielä ruskeanharmailla penkoilla ja penkeissä. Ruoho alkaa hiljalleen vihertyä, kyyhkyt ovat kujertaneet jo jonkin aikaa ja mustarastaan huilu soi kauniisti aamun valjetessa ja illan hämärtyessä yöksi. Västäräkkipari saapui äskettäin viikon edellisvuosia aikataulustaan edelle keikuttelemaan keimailevasti pyrstöjään ja tsirpittelemään pihamaallamme.
 
 
Tapasin sinut.
Epävarmuuden maassa
olet ihmeeni.
Mikään ei muuttunutkaan,
ja kaikki on nyt toisin.


Paljon on vettä virrannut yhteisessä joessamme, on koski kuohunut ja ollut tyynesti soljuvaa menoa, on ollut ukkosmyrskyä ja poutaa.  Kuluneen reilun bunkkerivuoden aikana mikään oleellinen ei ole muuttunut, mutta silti kaikki
on nyt toisin: tiiviimpänä, avoimempana ja yhteisenä, tuplattuna selviytymisen riemuna sekä puolitettuna, suurena ikävänä takaisin perhekunnan jäsenten läheisyyteen ja yhteyteen, jonka toteutuminen jo häämöttää onnellista kyllä horisontissa.. 
Jos matka onkin ollut suurta kasvamista ja  ihmettä, niin sitä tulee olemaan myös kylläkin mitä suurimmassa määrin tämä - joskaan ei vielä se lopullinen - 
perhekunnan fyysisen yhteenpalaamisen odotettu  määränpää....


Ihmettä jos etsit,
se löytämättä jää.
Ihmettä on matka,
ei vain määränpää.
Ihmettä jos etsit,
se on täällä jo,
valonsäde, varjo.
tuuli, aurinko.
 
 
Ensimmäiset perhoset ennustavat wanhan viisauden mukaan kesän kulkua ja luonnetta. Onni oli osanamme sillä ensihavaintona kaksi kaunista, kevyen riemukkaasti liihottelevaa sitruunaperhosta, jotka vanhan sanonnan mukaan tietävät  parasta mahdollista, hauskaa, hyvää ja aurinkoista kesää, jollaista toivon myös kaikille teille lukijoilleni!

Lyhyesti ja ytimekkäästi: viehko ja oleellisen oivaltava  teos, joka sopii myös hyvin lahjaksi kevään juhlijoille:)

-  Ruohonkorren keveys, tammen rungon leveys, tuulen väre hiljainen, ihmettä on jokainen...

 

Pää ihanan iloisesti ihmeistä pyörällä:

12 kommenttia:

  1. Kiva bloggaus. "Eräs viisas on todennut, että on kaksi tapaa elää: joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä", ehkä tässä keskitie on hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke! Osuva lausahdus, ja kyllä se kultainen keskitie, vaikka kulku joskus reunoja hipoisikin, taitanee olla paras ja järkevin valinta;)

      Poista
  2. Minulla on hyllyssä joku Anna-Mari Kaskisen kirja. Ihastuttavia akvarelleja ja säkeitä. Outo vuosi takana, toivottavasti kesästä tulee kaunis ja tapahtumarikas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaskisella on hyppysissään taito ihastuttaa ja keveästi koskettaa sielua, kuin perhosen siiven hipaisuin.

      Todella outo ja epätodellinen vuosi on talsittu menemään, toivottavasti ei tätä koskaan enää... Mutta on selvitty ja asettakaamme panokset kesään kaikkine mahdollisuuksineen.

      Kommentistasi kiitos ja mukavaa loppuviikkoa Sinulle!

      Poista
  3. Kaunis postaus <3 Jotenkin Kaskinen on tuttu... Itselläni ei hänen kirjojaan ole, siis vielä :) Olit poiminut postaukseesi kauniita säkeitä. Tämän kirjan haluan lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis Tarja K! Ei kirjallisuuden aina tarvitse olla niin vakavaa tai ryppyotsaista. Kaskisen elämää oivaltavista teoksista tulee hyvälle tuulelle, joten mieluisia ja hyviä lukuhetkiä Sinulle:)

      Poista
  4. Hienoja runoja nämä valitsemasi, varmasti kirjassa on monia yhtä puhuttelevia. Parasta onkin, kun voi löytää pieniä ihmeitä arjesta. Meille mieheni kanssa tämä koronavuosi on ollut yksi suhteemme parhaista, joten hyviäkin asioita tähän vuoteen mahtuu. Olemme retkeilleet ja talvella hiihtäneet paljon. Juuri viime lauantaina olimme yhdellä laavulla, ja siellä näin ensimmäiset sitruunaperhoset. Ovat ne kauniita! ❤ Aurinkoista kevään jatkoa ja niitä arjen pieniä ihmeitä sinulle ja teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta: eivät ne taivaan peittävät ruusunpunaiset, sisäänsäimaisevat hurmion pilvet, vaan ne pienet tärkeät onnenpipanat ja ilonpisarat, joita matkamme varrella elon reppuumme noukimme.

      Yksi parhaista, mahtavaa, samoja hyviä tuntemuksia teilläkin!
      Onpa kuluneeseen aikaan mahtunut mukavan kuuloista ohjelmaa ja samalla kuntoilua huippuna laavu sitruunaperhosilla.
      Laavu on yksi parhaita paikkoja ja lukiessani kommenttiasi kiertyi nuotion hieno tuoksu nenääni ja kuukkeli pyrähti paikalle morjestamaan:)

      Aurinkoista kevään jatketta, hyvää mieltä ja ihmeiden ajan taikaa Sinulle ja Miehellesi!

      Poista
  5. Ihana kansi ja muutenkin ihanan hempeää ja kaunista. 💕

    Alkoi tehdä mieli maalata vesiväreillä, mutta just niin tyypillistä ja Murphyn laki kun laitoin vesivärit kierrätykseen, noin viikko sitten! Lojuivat vuosikaudet käyttämättöminä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A, jotain hyvin tuttua tuossa vesivärijupakassa;) Mutta ei hätiä mitiä: niitä myydään kaupoissa, jos palo maalaamiseen vaikka jatkuu.

      Sinänsä tervetulleita kevätsateita vartoillessa energiaa ja innostusta loppuviikollesi!

      Poista
  6. Suloinen kansikuva. Suorastaan rakastan Immosen kuvitustyyliä, kortteja jne. Hänellä on lahja, jota hän on jaksanut tuoda esille, huolimatta siitä, että on suurperheen äiti, joten sitä työmaata riittää myös maalaamisen ohessa.

    Tykkään myös Kaskisen runoista ja blogista löytyy On toinen maa runoteos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai! Eikö vaan olekin; alkoi korvamato kutittaa: niin kuin seppelepäinen tuo nuori morsion....

      Koskettava ja syvälleluotaava postaus Sinulla "On toinen maa" - koosteesta. Suru on kattava vaippaansa kietova seuralainen, "valojen ja varjojen maa".
      Runot kuten minulle musiikkikin ovat oivia ja lohdullisia keinoja hakea etäisyyttä ja käsitellä tunteitaan...

      Kaskiselle & Immoselle kaikki kiitos ja kunnia monista hyvänmielenhyrinöistä, toivottavasti yhteistyö jatkuu!

      Poista