keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Ulla-Maija Forsberg; "Stadin slangin etymologinen sanakirja" - ex Libris...

 

"Stadin slangin etymologinen sanakirja", Ulla-Maija Forsberg, Gaudeamus, 2021, 287 s.

"Ulla-Maija Forsberg  (s.1960) on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on viimeksi toiminut Kotimaisten kielten keskuksen johtajana 2016–2021. Forsberg on syntyperäinen stadilainen." (Kustantaja)

                                                      ©Veikko Somerpuro


"Jalkaan pläägät, stiflat vai aborkat? Kurkusta alas knubbi, šiiva vai napanderi? Stadin slangi on kiehtova sekoitus kaupungissa 1900-luvun alkupuolella eläneiden ihmisten puheenpartta sekä musiikin ja elokuvien haavemaailmaa. Sanoille löytyy historiaa ruotsista, venäjästä, saksasta, italiasta ja suomesta. Joskus sanojen alkuperän selvittäminen vaatii syvällistä tietoa slangin syntyvaiheista, stadilaisesta nuorisokulttuurista ja Helsingin historiasta.

Stadin slangin etymologinen sanakirja on ensimmäinen kokonaisvaltainen kartoitus slangisanojen alkuperästä. Teos sisältää noin 2600 eri hakusanaa rinnakkaismuotoineen ja johdoksineen. Hakusanoja valittaessa on keskitytty
ns. vanhaan Stadin slangiin, 1890-luvulta 1960-luvulle. Uudemmista sanoista mukana on vain tavallisimpia ja puhekielen sanoja, joita ei ole aikaisemmassa etymologisessa kirjallisuudessa selitetty." (Takakansi)
 

 
Näin paljasjalkaisen stadilaisena ja slangin voimakkaan esiinmarssin nuorison puhekieleksi kokeneena, sitä käyttäneenä ja siihen ihastuneena aihe on aina kiinnostanut: aiemmin postatut  Sloboa stadissa - stadin slangin etymologiaa (2016) ja Skrivaa snygisti  (2020) riemastuttivat, joten uteliain mielin tartuin tähän Forsbergin perinpohjaiselta ja asiapitoiselta vaikuttavaan teokseen, 
jonka luvut ovat: Sanakirjan käyttäjälle, Sanakirjaosa, Lyhenteiden ja merkkien selitykset, Lähteitä ja Kirjoittaja.
 
Enkä pettynyt, vaan kyllähän lukiessa vyöryi voimakas nostalgian aalto hyökyen ylitseni johtaen mielen dongarit jalassa bamlaamiseen jengin kanssa ja naureskelemaan vanhempien kauhistukselle "suomen kirjakielen raiskuuta" kohtaan vaativin kehotuksin: "Puhu kunnolla!!".  No, aika aikaans' kutakin,
sillä kyllähän YO-papereissa äikänkielessä ällä komeili ja kielten parissa vierähti työvuosina tovi jos toinenkin.

Teos on erittäin selkeästi laadittu ja helppohakuinen, ilmiöitä ja syntymekanismeja taustoittava sekä kiinnostavasti sanojen muotoutumista slangiksi valaiseva. Mainio teos kaikille slangia bamlaaville ja sen finessejä bonjaaville!

Mutta avot, nyt alkavat vappubailut lähestyä, joten pidemmittä plörinöittä: 
se on skruudaamiset ja fledat, kotsat ynnä kledjut kondikseen, arskakin skriinaa,  bailut ja baana kutsuvat, heila kainaloon ja pidetään huolta siitä, jottei  blaskata eikä skitsoilla eikä mennä ulalle saati kastailla musuja vaan fillaroidaan tai hypitään vaikka barbia.
 
Skutsissa puolestaan  dallailla ja fogeleita tsiigailla aikoo:

10 kommenttia:

  1. Hesan slangi on vaikea murre, onko se edes murre, en tiedä. Vanhoissa elokuvissa on kivaa Hesan slangia. Kun serkkuni muuttivat Hesaan aikoinaan, niin kesälomilla sai sitten kuunnella outoa puhetta.
    Fillaroidaan ja tsiigataan fogeleita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai! Piti oikein tarkistaa tuo murre, joka monasti mielletään maantieteellisesti alueelliseksi, mutta näin Wikipedia:
      "Sosiaalinen murre eli sosiolekti on tietyn sosiaalisen ryhmän puhemuoto. Esimerkiksi tiettyjen ammattikuntien tai tieteenalojen erikoiskielet, sekä yhdistysten ja harrastajien slangit ovat sosiolekteja. Ammattislangeilla on tyypillisesti runsas yleiskielestä poikkeava sanasto eli leksikko." Eli tätä lähinnä osin ruotsalais- ja venäläisperäisistä stadin slangia, jonka kerrotaan syntyneen Helsingin työläiskortteleissa 100-130 vuotta sitten, käytimme vanhempiemme kauhuksi me tuolloiset 60-lukulaiset nuoret.

      Kieli kaikkinensa ja sen kehitys vaihteluineen on mielenkiintoinen alue kuin myös on fogeleiden tsiigailemineen, pääskythän meiltä vielä tulijoista puuttuvatkin. Aurinkoista ja leppeää loppuviikkoa Sinulle:)

      Poista
  2. Asuin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla opiskeluaikana ja olin töissä Pasilassa ja Kumpulassa olihan nuo dirikat, blääkät, sporat alkuun uusia. Maakunnassa tunnettiin sentään hima ja dösä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke, onhan tuo mahtanut oudolta tulijan korvaan kuulostaa kuin myös esim. Nääsvillen murre trotuaareineen ja rotvalleineen meikäläisen korvaan kilahti siellä yhden rupeaman asuessani. Nyt on sitten ihmettelmistä näissä lasten/nuorten ja yleiskielenkin anglismeissa lyhenteineen; LOL... Onneksi sitten kumpikin pääsimme takaisin himaan:)

      Poista
  3. Tämä on varmasti aivan mainio! Olen muistaakseni lukenut jonkun Sami Garamin stadin slangilla kirjoittaman kirjan, niitähän on useampikin.

    Kuplivia ja iloisia vappubailuja sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos riitta k: kyllä vaan! Sami Garam aloitti "Rotsi on mut byysat puuttuu". Aku Ankka -sarjakuva-albumilla ja on ollut muutoinkin hauskaa luettavaa:)

      Pidetään tiukasti byysat kintuissa ja talsitaan hyvillä mielin kohti omanoloisiamme Vappuja ja toivottavasti sitten pian puhkeavaa kesää!!

      Poista
  4. Mitä sanot siitä, kun stadin kundi - joka minulla oli vuosia sitten kollegana - sanoi että suulberi paistaa, ei siis arska? Olikohan se hänen oma keksintönsä kun hän oli muutenkin aika kekseliäs...
    Iloista Vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kekseliäs ja sanarikas kollega kuulostaa kiintoisalta ja hauskalta keskustelukumppanilta!
      Kyllä vaan suulberikin/suulperikin sopii näihin raameihin ja juuri nyt se lyysaakin komiasti pilvipoutaiselta taivaalta...

      Kiitos kommentistasi ja hauskaa sekä hyvätunnelmaista vappua myös Sinulle:)
      Poista

      Poista
  5. Rakastan etymologiaa mutta stadin slangista kaksijakoinen fiilis ja mielipide. Toisia sanoja diggaan, jotkut ärsyttävät. Olen kauan ihmetellyt ja halunnut tietää mistä sana "fillari" on peräisin. Kertooko kirja sen?

    Tulen lukemaan postauksesi kunnolla myöhemmin, nyt vielä työpäivä kesken. 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A ja näinhän se menee sekä slangin, murteiden että nykyajan anglismien ynnä lyhenteiden kanssa!

      Re: fillari Forsbergin teoksen sanaston mukaan:
      ”Fillari (1900 -) rinn. mm. Filatso, filetso, filo, filu, filde, filtsu, figetso, viluri, filosipeena ; filla, fillaroida joko suoraan ru (ruotsi) (vanh) velociped ”polkupyörä (ransk. Velocipède (nykyransk. Vélo) id. Sanoista velocité nopeus + pède jalka tai sen fikonkielisestä muunnoksesta filosipedvekon – velociped-ficon.”
      Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fikon-kieli

      Tulipa samalla opittua uutta sarjasta fikonkieli:)

      Kieletkin kaikkinensa ovat eräs loppumaton aarreaitta, joten nautitaan variaatioista ja käytetään mitä tilanteen mukaan asialliseksi ja hyväksi havaitaan.
      Mukavaa illansuuta;)

      Poista