Karin Brunk Holmqvist: "Pieni potenssipuoti/Potensgivarna" - ex Libris...

"Pieni potenssipuoti", Karin Brunk Holmqvist, Bazar Kustannus, 2011, 245 s., suomentanut Raija Rintamäki.

Karin Brunk Holmqvist (s.1944) on kirjoittanut kuusi romaania, jotka ovat tehneet hänestä yhden Ruotsin luetuimmista ja pidetyimmistä kirjailijoista.

Hänen lämpimissä ja oivaltavissa tarinoissaan kohtaavat menneisyys ja nykyaika, maaseudun todellisuus ja kaupunkilaiselämä. Pieni potenssipuoti on ensimmäinen Brunk Holmqvistin suomeksi ilmestyvä kirja." (Lievelehti)

 

                                                                      ©Peter Carlsson

"Kahdeksaakymmentä ikävuotta lähestyvät vanhapiikasiskokset Tilda ja Elida asuvat yhdessä synnyinkodissaan pienessä ruotsalaisessa kylässä.

Heidän elämänsä on rauhallista ja mukavaa, samanlaista kuin aina.

Tilanteeseen tulee muutos, kun naapuritaloon muuttaa uusi asukas. 

Siskokset tutustuvat uuteen naapuriinsa ja saavat tältä oivallisen idean. Keksittyään sattumalta toimivan potenssilääkkeen reseptin vanhat neidit panevat pystyyn postimyyntifirman." (Takakansi)

 

 

- Silloin sattui olemaan oikea kunnon kesäilta. Kärpäset pörräsivät paikoillaan ilmassa ja vesi oli jo aikoja sitten kuivunut sädevesitynnyristä. Oli niin hiljaista, että puhuessa sanat palasivat takaisin kuin tahtoisivat tulla lausutuiksi uudestaan: ne eivät tavoittaneet vastaanottajaa, koska tiivis hiljaisuus kohosi muurina ympärille...

Kunnes rauhan rikkoo ja vipinää kinttuihn ja sykettä sydämiin aiheuttaa  Lanzen taloon muuttava komea, kolmen kultasormuksen poikamies Alvar Klemens, 

joka tietämättään mullistaa siskosten vedenpinnan tyynen elon ja sisäisen olon

sekä jonka tietämättään inspiroiman riemastuttavan  business idean ansiosta  taloon saadaan hankituksi sisä-wc... 

Tarinassa kulkee mukana myös kaupunkilaistunut veli Rutger arveluttavine kesämökkisuunnitelmineen ja Rivieralla huitelevine Marianne-vaimoineen.

- Tilda ei vastannut, häntäkin hermostutti. Ajatukset sinkoilivat aivoissa kuin guttaperkkapallot. Samalla kertaa oli tullut niin paljon kaikkea. Ensin he olivat olleet kaksin, mutta nyt heidän elämäänsä oli suorastaan virrannut väkeä. 

Alvar, Rutger ja Marianne, ja tietysti kaikki potenssilääkkeen tilaajat.

Tildaa hävetti, ja ensimmäistä kertaa moneen viikkoon hän risti kivulloiset kätensä ja rukoilu Jumalaa. Hän rukoili että Alvar tulisi takaisin, että rohto tepsisi Rutgeriin ja isä seppämestari Svensson suhtautuisi kaikkeen ymmärtäväisesti. Tilda kiitti myös siitä, että heillä oli terveys tallella, että veroilmoitukset oli tehty ja joulu oli ollut niin hieno.

 

Holmqvist kirjoittaa kauniilla kädellä ja rennosti etenevällä kerronnalla. 

Olikin vaihteeksi ilo lukea positiivisesti kunnon vanhanaikaista tarinankuljetusta ilman mitään enempi vähempi teennäisiä efektejä tai hätkähdyttämishakuisuutta. Teos on hyväntuulinen, herttainen, lämminhenkinen ja valloittava sekä tuotti  ponnistelematonta lukuiloa ja hyvää mieltä levittäen maalaiskesän tuoksua ja ääniä ympärilleni:)  

Kirjasähkökäyrän Maille lämmin kiitos tästä rentouttavasta tarinasta, 

matkasta muistojen maailmaan, lapsuuden kesiin ulkohuusseineen ja pörräävine kärpäsineen, inisevine itikoineen, maaseudulle, jossa merenaalloilla oli liplatuksensa ja ajalla oli aikaa seistä.... 

 

Kiitos myös elämälle siitä, että  maailmassa on jotain - ainakin muistoissa - pysyvää, kuten ikiaikaiset lapsuuden mokillä vietetyt kesät ja  nykyisyydessä perjantaikahvituokiot Esikoisen luona vaihtareineen:))

Teoksen opetus: Älä koskaan aliarvioi iäkkäitä naisihmisiä...

Suosittelee: