"Skrivaa snygisti - Slangin skrivausopas, Heikki Paunonen & Virve Kuutar,
Minimo Oy / SlangiBuidu, 2020, 103 s.
"Skrivaajat: slangiproffa Heikki Paunonen on tutkinu slangii 1970-luvult asti.
Sen buli sanakirja
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii sai Tieto-Finlandian 2001.
Virve Kuutar on skrivannu slangiks juttui moneen aviisiin ja opettaa slangii." (Takakansi)
"Slangiin ei voi duunaa kielioppii, sitä ku bamlataan ni monel taval.
Mut
idiksii siitä, miten sen skrivaaminen on snygimpää, sä hittaat täst
kniigast. Siin on pelkkää slangii.
Kniigas on kans infoo siit,
mis slangii on bamlattu, mist sanat on tullu ja miten slangi on
muuttunu. Monet niistki, ku ei oo moneen vuoteen bamlannu slangii,
hiffaa, ett sehän on mun oma skidiaikojen kieli, joka on ollu jossain
jemmas.
Nyt on aika tsögaa se framille ja alkaa skrivaa vaik omii
muistoi slangiks.
Saat idiksii siihenki." (Takakansi)
"Slangisti" Heikki Paunosen iloitteluun oli ilo riemastuen tutustua jo teoksen
Sloboa stadissa - Stadin slangin etymologiaa -teoksen tiimoilta, nyökytellen toteamukselle: Stadin slangi on monikielisen ja -kulttuurisen Helsingin sielu.
Luvut: Aluks: Miten kandee skrivaa?, Toka osa: Miten bamlattiin enne ja miten nyt?, Kolmas osa: Idiksii slangiksi skrivaamiseen ja Lopuks sekä Liitteet. Yksittäisten lukujen sisällä on Infolodju ja niiden jälkeen on lukijalle tarjolla Esimerkkei ja vikaks Käännösharjotuksii, joilla on mukavaa hieroa aivonystyröitä testaten, meniks oppi perille ja snaijasitko/bonjasitko sä...
- Ku mä skrivaan Stadin slangii, mustaki tulee osa Stadii. Mun jokaine stoori hyggaa tätä kaupunkii snygimmäks vai ihan vaan snadistikkii, yks tiilari kerrallaa...
Tällaiselle stadin slangia nuoruudessaan bamlanneelle bailumestoissa
dongareissa hipannelle kiltsille, duunimestoissaan kirjakieltä
viljelleelle pumaskoita pyöritelleelle friidulle tämä opas oli
nuoruusmuistoihin viskaava
buli pruju myös virkistävä muistijälkien vireyttäjä.
Esimerkkei:
- Jos oot snadi, älä mee jemmaan toisen snadin taa. Arvo Pohjola
- Hemmon pitäis joka päivä lysnaa yks snadi biisi, pluggaa hyvä runo, tsiigaa stailii tauluu ja jos on mahiksii: bamlaa muutama hyvä sana. - Goethe
- Me ei olla sitä mitä me skruudataan. Eikä me olla sitä, mitä me duunataan.
Me ollaan sitä, mitä me funtsataan. Seppo Palminen
Lopuks: Slangiksi skrivaaminen on viel kliffaaki. Moniin jutskiin saa huumorii messiin, ku ne skrivaa slangiksi. Joskus slangiks voi kans sanoo sellaisii asioit,
mitä ei sanois ääneen suomeksi. Tai ainaskaan skrivais mihinkään julkaisuun.
Suomen kieli on sinänsä rikas, se taipuu moneksi ja elää voimakkaasti muuttuen edelleen anglismeja ja lyhenteitä itseensä imien, mutta iloista kyllä viestikapula kulkee ikäpolvelta toiselle molempiin suuntiin sanoja ja lausahduksia opettaen ja omien.
Jos nyt ei lapsenlapsipolvi reagoisi kuin pyörein silmin ymmyrkäisellä hämmästyksellä kysymykseen mitäs duunataan: painutaaks skrinnaa, bytskataaks fiudekorttei vai skulataaks tähtee, niin yhtälailla hämmennyin, kun kerran kesken rennon ja hyväntuulisen viestittelyn minulle tokaistiin: FYI, ja Amigo alkoi suoltaa aivan aiheeseen liittymätöntä tekstiä. FYI = minulle hyi ja fyi fan hitto, makea nauruhan meille repesi konsensuksen saavutettuamme, joten LOL....
Ku on retkussa yhteen ihmiseen,
voi populaan kaikkeen olla.
Ihan rauhas voi tsiigaa huomiseen,
olla snadisti kuutamolla.
Ku ite on onnesta sekasi,
on helppo hiffaa toisetki,
ja dilkkaa ja dilkkaa ja dilkkaa vaa
biitti muillekki onnestaa.
Raija Tervomaan slanginnos Eino Leinon runost Hymyilevä apollo
Hauska hyvänmielen tietopaketti ja hymyn huulille nostattaja!
Tyylikäs ja viimeistelty ulkoasu: Jallu K. Koski & Sirkka Wallin.
Buli kiitti kaikille tekijöille!
Lukijoille snygiä J.L. Runebergin päivää & verbaaliverryttelyä!
Suuliksen skriinatessa skrivaili:
Minulla täällä on jo silmät pyörii ja suu on auki :D
VastaaPoistaSuomentakaa nyt ihmeessä koko juttu tällaiselle perushämäläiselle. Isän ja äidin puolelta hämäläiselle.
Toivottavasti joku toimijoista lukee toiveesi ja ryhtyy tuumasta toimeen!
PoistaStadin slangi oli ns. ensimmäinen nuorison oma kieli, joka syntyi sopivasti omaani sattuen ja sillä oli kivaa jopa ärsyttää vanhempaa polvea, joka tietty vannoi norrmisti itsekin käyttämäni kirjakielen nimiin. Kieli on mielenkiintoinen murteineen ja kunkin ajankohdan trendeineen ja muutoksineen.
Kiitos kommentista ja valoisaa viikonloppua sinne mäntyjen keskelle:)
Juu en ymmärrä, mutta olen pohjoisesta kotosin. Nuorena skriivasin breivei.
VastaaPoistaTurun murre on myös tosi outoa, mutta sitä olen oppinut ymmärtämään, kun voin kysyä mieheltä suomennosta.
Kaikki murteet ovat ihania. Ikiomia sanoja ja sanontoja, jotka tekevät kielestä rikasta ja runsasta. Mieluummin murteita kuin englanninkielen lainauksia, mutta sille ei mitään voi.
Kiitos Mai! Suomentaja olisi hyvä löytyä omasta takaa.
PoistaItse olen asunut jonkun aikaa Kymenlaaksossa, jossa ei ongelmia: mie-sie ja d-kato (mallia lähetään) ikäänkuin karjalaiasittain, mutta auta armias aikaa Hämeessä rotvalleineen ja nääsä-näässeineen...
Murteet ovat tosiaan ihania, hauskoja, mielenkiintoisia ja rikkaus. Nuo lisääntyvät anglismit ja nuorten/lasten käyttämät OMG:t ja LOL:lit, can't help.
Aurinkoista viikonloppua:)
Miten niin slangiin ei voi duunata kielioppia? Eikös siinä ole suomen kielen lauserakenteet ja sanataivutukset, Helsingin puhekielen tarkemmin sanottuna, ja siihen sitten sanavarastoksi paljon s + konsonanttialkuisia sanoja ja b, g ja f - äänteitä ja sanojen pohjaksi lainoja englannista ja ruotsista.
VastaaPoistaEn ole koskaan mieltynyt stadin slangiin, mutta on siinä sanoja joista pidän kovastikin, esimerkiksi stadi ja snadi. Ruotsista lainatut osiot ovat luonnollisia, koska pääkaupunki on pitkälle kaksikielinen.
Kun näin ekaa kertaa sanan slörde osasin (tai luulin osaavani) jäljittää sen sanaan lördagskorv eli lauantaimakkara. Käyttöyhteydessä se viittasi makkaralenkkiin. 😀 Hauska.
Noissa teoksen sisältämissä "Infolodjuissa" on kieliopillisia esimerkkejä esim. sanojen taivutuksista, lyhenteistä ja synonyymeistä.
PoistaSnadi ja stadi, etenkin snadi stadi, kuulostavat hauskoilta, ja myös kuten Sloboa stadissa - edeltäjäteos selvittää, on myös idästä tullut aikanaan paljon sanoja käyttöön ja jäädäkseen.
Slörde kuulostaa myös varsin onomatopoeettiselta sanalta.
Kommentistasi kiitän ja hyvää tekevän viikonlopun toivotukset mukaan liitän:)
Minulla on tietty viehtymys stadin slangiin entisen työkaverin kautta, lähes 30 vuotta pääkaupunkiseudulla viettäneenä. Mutta että noin suoraan venäjää ja ruotsia en ole kuullut aiemmin kuin tuossa alussa: kniga ja hittaa. Siis kniga sanaaan tutustuin venäjän alkeissa joskus, mutta en kuullut stadilaisen puheessa. Mutta slangia ja sen versioitahan on yhtä paljon kuin puhujia. Turkulaisen korvissa stadin slangi on tosi hauskaa.
VastaaPoistaKiitos Leena! Suomen kieli on rikas, ja sen kehityspiirteet murteineen ovat kerrassaan mielenkiintoista seurattavaa. Murteet ja slangi sekä anglismit nykynuorten vilejelemine lyhenteineen luovat siihen lisäväriä.
PoistaNäin paljasjalkaisena stadin friiduna, tosin Kymenlaaksoon ja Hämeeseen syrjähypyn tehneenä, on ollut joskus naurussa pitelemistä ja korvat höröllä ymmärryksen etsimistä. Leppoisaa sunnuntaipäivää Sinulle:)
Mies menee huomenna 90 vuotta täyttävän veljensä ovelle Lappeenrantaan laulamaan tälle "Niin gimis on stadi". Hän on opetellut biisin alusta loppuun. Veli on entinen Vallilan kundi ja käyttää välillä nuoruuutensa kieltä. Kerran hän kertoi meille, että hänpä on ollut isis. Samassa pihassa oli kaksi samannnimistä poikaa, joten nimien eteen laitettiin kokoa ilmaisevat sanat pikkis ja isis.
VastaaPoistaMinua viehättää Turun seudun murre. Täsä, misä, simmottis, tämmöttis jne., söpöä ja kodikasta puhetta.
Onpahan vekkuli yllätys tulossa Vallilan isikselle, mainio idea!
PoistaJoka murteella on hauskat ominaispiirteensä, ja ne ovat kielellinen rikkautemme, tosin nyt anglismeilla kuorrutettuina.
Kommentistasi kiitos ja oivallista alkanutta viikkoa:)