Anders Roslund: "Sä kasvoit neito kaunoinen/Jamåhonleva" - ex Libris...

"Sä kasvoit neito kaunoinen", Anders Roslund, WSOY, 2020, 463 s., suomentanut Annamari Typpö.

Anders Roslund  (s.1961)  on ruotsalainen journalisti ja kirjailija, joka tuli tunnetuksi erityisesti kirjoittajakaksikko Roslund & Hellströmin toisena osapuolena. Roslund oli työskennellyt kulttuuritoimittajana, julkaissut kymmenen kirjaa ja saanut lukuisia palkintoja, muiden muassa himotun Lasiavaimen.

Hänen työparinsa Börge Hellströmin (1957-2017) kanssa kirjoittama

Kolme sekuntia-trilogia oli kansainvälinen menestys. Sä kasvoit neito kaunoinen on itsenäinen jatko-osa trilogialle. Roslundin teoksia on käännetty 36 kielelle. (Lievelehti)

                                                       ©Emil Eilman-Roslund

"Komisario Ewert Grensiä piinaa vuosien takainen muisto rutiinikeikaasta,

joka muuttui painajaiseksi. Naapuri valitti melusta. Oven takaa kaikui onnittelulaulu. Telkkari pauhaasi ja pöydällä oli kakku kynttilöineen.

Pikkuinen Zana halusi vain laulaa syntymäpäivälaulua äidin, isän, veljen ja siskon kanssa. Ei hän voinut tietää, että koko hänen elämänsä oli muuttunut - ja samalla komisario Grensin ja soluttautuja Piet Hoffmanninkin elämä.

Zanan tapaus nousee uudestaan esiin samaan aikaan, kun Piet Hoffmann vedetään mukaan vaaralliseen tapahtumaketjuun. Toiset yrittävät estää Euroopan laitonta asekauppa - ja toiset edistää sitä." (Takakansi)

Edelliskerran oli ilo nauttia Roslundin tarjoamasta täyslaidallisesta toimintaa

Kolme tuntia  (2018) - dekkarin parissa sekä hänen sinne tänne ripoittelemiensa eettisten ja moraalisten pähkinöiden aukaisuyrityksistä. Intensiivisesti, suorastaan immersoivasti sekä uteliaisuutta herättävästi alkaa 5-vuotispäivien poikkeavalla viettotavalla tämä uutukainen. Ja nyt kutsuille rikoskomisario

Evert Grensin, miehen, joka kuuntelee Siw Malmqvistia ja Cliff Richardin

Lucky lipsiä, ja joka ei ollut koskaan pitänyt kesästä, matkassa:

Evert Grens: -  Hänen niskansa oli kipeä ja jäykkä, jalkaa särki kuten tavallista. Vanhin  tutkintayksikön pölyisellä käytävällä, toiseksi vanhin koko Tukholman poliisissa. Ei edes puolta vuotta siihen suureen mustaan aukkoon, joka pelotti häntä enemmän kuin hänen oma sänkynsä, aukkoon, johon pudottiin päistikkaa ja jossa ei ollut pohjaa. Ainoa asia jota hän ei olisi saanut ajatella ja ainoa jota hän

ajatteli...

Piet:  - Älä koskaan, koskaan anna niiden paskiaisten napata sinua, jos voit itse napata heidät ensin. Tätä periaatetta hän oli noudattanut sekä pienenä poikana koulumatkalla että aikuisena ollessaan menossa tekemään huumekauppoja.

- Jos he tekevät niin, minä teen näin. Jos he sanovat niin, minä sanon näin.-  Kysymys oli aina ollut siitä, että piti tietää, minkä oven avasi ja mitä sen toisella puolen oli. Tästä piirteestä oli hyötyä, kun Ruotsin poliisi myöhemmin värväsi hänet soluttautujaksi ja ilmiantajaksi järjestäytyneen rikollisuuden piireihin.

Ja hän selvisi hengissä, kehittyi ylivoimaiseksi juuri siksi, että hän oli aina askeleen edellä, ennakoi vastapuolen aikeet ja piti huolta siitä että seuraava siirto,

hänen omansa oli vieläkin parempi.

Jossain kohtaa Grensin ja Hoffmannin tiet ja tutkinnat risteävät, kohtaavat ja yhteisen intressin vuoksi tämä kaksikko päättää lyödä viisaat päänsä ja kokemuksensa yhteen, yhdistää voimansa ratkaistakseen ristiin soluttautumalla ja tietojen yhdistämisellä mutkikkaan tapausvyyhdin.

Grens: - Tutkin parhaillaan kahta murhaa, jotka erittäin todennäköisesti liittyvät valtakamppailuun siitä, kuka jatkossa tienaa sillä että nuoret ruotsalaismiehet yrittävät ampua toisensa seulaksi.

Ja sitäpaitsi uskon, että ne liittyvät jollakin lailla myös sinun tilanteeseesi.

Teemme siis näin, Hoffmann. Sinusta tulee minun yhteyshenkilöni, kun soluttaudun poliisitaloon sinun puolestasi. ja minusta tulee sinun yhteyshenkilösi, kun sinä soluttaudut asekauppiaiden joukkoon minun puolestani.

Kolmen päivän trilleri kostosta ja petoksesta = on yhtä tuuhean tekstin riemujuhlaa. Juonenkuljetuksen ja kerronnan riennon ohella Roslund sukeltaa persoonissaan pintaa syvemmälle ja saavuttaa näin ollen lukijassaan vankkaa kaikupohjaa sympatian tunteita viritellen ja vaalien.

Kaiken muun hyvän lisäksi saamme myös tietää, mitä tarkoittaa Ulcinjin 

teloitus, mikä on se kaikken paras kollegiaalinen  lahja  ja mitä tarkoittaa,

jos/kun kerran ottaa pienen tytön syliinsä kantaakseen hänet ulos  turvaan;

mikä on kantajan vastuu pään painuessa olkapäälle...  

Kuinka puri Roslundin tyyli ja helähtikö Sadun laulu blogissa

Kuunnellut äänikirjat selviää klikkaamalla.

Roslund ei tyhjäkäyntiä tunne eikä haahuilua harrasta. Laadukasta ja tasapainoista luettavaa, jonka parissa viihtyy ja jota lukiessa ei unihiekka silmiä kutittele:)

Joten otanpa kokemuksen syvän rintaäänen suomasta  neuvosta vaarin ja yrittelen hilppaista ennakoiden elon polkua etiäpäin,

askelen edellä: