maanantai 18. toukokuuta 2020

Robert Seethaler: "Kokonainen elämä/Ein ganzes Leben" - ex Libris...


"Kokonainen elämä", Robert Seethaler, Aula & Co, 2020, 130 s., suomentanut Raimo Salminen.

"Robert Seethaler  (s.1966, Wien)  on  saksankielisen kirjallisuuden kestotähti. Kokonainen elämä oli ilmestyessään Saksan myydyin kirja ja Man Booker -ehdokas. Se on käännetty lähes 40 kielelle. Sitä on verrattu John Williamsin Stoneriin." (Lievelehti)

                                              ©Leonardo Cendamo/Getty Images


"Hienosyinen ja elegantti romaani, jossa yhden miehen elämä avaa näkymän koko Eurooppaa muuttaneeseen vuosisataan. Vähäeleinen kertomus piirtää lukijan silmiin Alppien laaksot ja jyrkänteet ja koskettaa syvältä.
Saapuessaan syrjäisään laaksoon Andreas Egger on vasta nelivuotias – tai niin arvellaan, sillä kukaan ei tiedä hänen tarkkaa ikäänsä. Laaksosta tulee hänen kotinsa loppuelämän ajaksi. Andreas on vahva ja neuvokas ja hänestä kasvaa arvostettu sekatyöläinen, joka sodan jälkeen raivaa laaksoon tietä junaradalle, sähkölle, valolle ja äänelle. Laakson suojissa koittaa myös päivä, jona Egger seisoo ensi kertaa Marien, elämänsä rakkauden, edessä. Ja se jona Marie onkin poissa. Eggerin kautta lukija todistaa siirtymän maatalousyhteiskunnasta sodan kautta nykyaikaan." (Takakansi)



Seethaleriin tutustuin v. 2017  Tuppakkakauppiaan myötä ja tuossa teoksessaan  hän ikäänkuin aluksi  kysyy, sopisiko, että kerron Sinulle erään tarinan? Ja lopuksi: kuinka kävi, miellyttikö tarina? Vastaukseni tuolloin oli painokas kyllä!  Joten avoimin silmin ja mielin laaksoon kulkemaan Eggerin vierellä toteamassa kuinka rakkauden ensiliekki, jos ei nyt romanttisesti leimahda, niin  kuitenkin vienosti viriää:

Egger & Marie: -  Mutta se oli turhaa sillä Sarvi-Hannes oli kadonnut. 
- Hän etsityi salin vanhan kaakeliuunin viereen, laski kätensä pöydälle ja tunsi, kuinka sormiin alkoi taas virrata lämmintä verta. Uunin luukku oli auki, ja pesässä humisi tuli. Lyhyen hetken Egger oli näkevinään liekeissä Sarvi-Hanneksen kasvot, jotka tuijottivat häntä liikkumattomina. Hän sulki luukun ripeästi, hulautti snapsin alas  kurkusta silmät kiinni nipistettyinä. Kun hän sitten avasi ne, hänen edessään oli nuori nainen, joka vain seisoi siinä kädet lanteilla ja katseli häntä.

Naisella oli lyhyt pellavatukka, ja hänen ihonsa hohti ruusunpunaisena uunin lämmössä. Eggerin mieleen johtuivat ne vastasyntyneet porsaat, joita hän oli toisinaan poikasena nostanut pahnoilta ja joiden mullalta, maidolta ja siansonnalta tuoksuvaan pehmeään vatsaan hän oli painanut kasvonsa. 
Hän katsoi käsiään. Siinä pöydällä levätessään ne tuntuivat hänestä yhtäkkiä kummallisilta: painavilta, joutavilta ja typeriltä.

"Saako olla vielä toinen? nainen kysyi, ja Egger nyökkäsi. Nainen toi uuden snapsin, ja kun hän nojautui laskemaan lasia pöydälle, hän kosketti puseronsa poimulla Eggerin olkavartta. Vaikka kosketusta tuskin edes tunsi, se jätti Eggeriin hienoisen kivun, joka tuntui painuvan sekunti sekunnilta syvemmälle hänen lihaansa.
Hän katsoi naista, ja tämä hymyili. Koko elämänsä ajan Andreas Egger muisteli yhä uudelleen tätä hetkeä, tätä lyhyttä hymyä tuona iltapäivänä majatalon vaimeasti rätisevän uunin edessä...

Seethaler ei päähenkilönsä sielunsyövereitä liiemmälti kaivele eikä peilaile,
vaan kuvaa eleettömän koskettavasti  Eggerin toteavaa ja toimivaa otetta elämään, ja sen eteen tuomiin tilanteisiin sekä haasteisiin.
Seikka, joka tänä puhkianalysoivana ja syntyjä syviä tonkivana aikana on lukijalle eräänlainen helpotus. Luonto kaikkinensa ja sen merkitys Eggerille ovat vahvasti läsnä myös hänen persoonaansa muokkaavina tekijöinä.

Miehen mitta: -  Miestä muovaa ja karaisee Jumalan käsi, jotta hän tekisi alamaisekseen maan ja kaiken, mikä sen päällä hyörii. Mies täyttää Jumalan tahdon ja puhuu Jumalan sanaa. Mies luo elämää lanteittensa voimalla ja lopettaa sitä käsivarsiensa voimalla. Mies on liha ja hän on maa ja hän on talonpoika, ja hänen nimensä on Hubert Kranzstocker. Jos hänen mielensä tekee, hän kääntää peltonsa, nostaa täysikasvuisen sian harteilleen ja laittaa lapsen maailmaan tai panee toisen lapsen riippumaan vetoaisasta, sillä hän on mies, sana ja teko...

Seethaler on kirjoittanut yhden pienen, suuren ja riisutun kertomuksen yhdestä ihmisestä, hänen elämästään alppien maisemissa ja laaksoissa, luonnon keskellä kehityksen vinhenevaa kulkua ihmetellen ja oudoksuen, mutta siihen sopeutuen  Elämästä, jota nykyihminen helposti erehtyy pitämään koruttomana ja karuna jopa tyhjänäkin. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kirjailija loihtii siitä ainutkertaisuudessaan kauniin ja koskettavan tarinan.

Erityispisteet kirjalle heruvat kontaktipisteestä,  Eggerin televisiosta näkemästä Grace Kellystä, joka ei ollut kuka tahansa nainen vaan kaunein olento, jonka Egger oli eläessään nähnyt ja jonka nimi tuntui Eggeristä vieraalta ja uskomattomalta mutta joka samalla vaikutti ainoalta sopivalta.  -  Egger tunsi väristyksiä ajatellessaan, ettei tuo tukka ja tuo kaula ollut pelkkää kuvittelua, vaan että jossain päin maailmaa oli ehkä joku, joka oli koskettanut niitä sormillaan tai ehkäpä silittänyt niitä koko kämmenellä...
Väristyksiä tunsi nimittäin aikanaan yksikin teinityttö saksiessaan varovasti tämän  viileänvaalean, ehkäpä kautta aikain kauneimman naisen ja ykkösidolinsa kuvia Elokuva-Aitasta ja muista nuorisolehdista liimatakseen ne sitten siististi isoon ruutuvihkoon:)

Seethaler osaa asiansa, herkän ja hienoviritteisen tekstin tuottamisen kyvyn,
josta on suureksi iloksi meille kaikille turhaan hötkyileville ja hätäileville, uutistulvan pyörteissä porskutteleville ja tuskaileville Telluksen tallaajille. Kokonaiselle elämälle : painokas kyllä!!  Rauhallinen, rauhoittava & vakuuttava kokonaisuus.

Seethalerin & Eggerin kintereillä ovat kulkeneet mm.: 
Henna/Hemulin kirjahylly, Arja/ Kulttuuri kukoistaa  ja
Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

Lukemastan suuresti nautti:

14 kommenttia:

  1. Luontokuvaukset kirjoissa ovat aina plussaa. Kiitos kirjavinkistä. Tämä vuosi on kyllä täynnä kiinnostavia kirjauutuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai ja todella on vuoden kirjasato runsas!
      Luontokuvaukset ovat hetken irtiotto ja leppoisa nojatuolimatka kauas muille maille ja uusiin maisemiin, - yksi lukemisen anneista ja rikkauksista:)

      Poista
  2. Kiitos, laitan Seethalerin listalleni, mutta hankin sen saksankielisenä. Kuvauksen perusteella voisit pitää myös Pascal Mercierin uusimmasta, Das Gewicht der Worte. En tiedä onko suomennosta suunnitteilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä vinkistä! Merceriltä on ainastaan suomennettu "Yöjuna Lissaboniin", mutta laitan tämän uutuuden listalleni, josko vaikka verryttelisi vanhoja taitoja ja lukisi sen saksaksi:)

      Poista
  3. Olen lukenut Tupakkakauppiaan (Der Trafikant) ja sillä perusteella harkitsen myös tätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Margit, jos Tupakkakauppias miellytti, saattaisit hyvinkin pitää myös tästä uutukaisesta:)

      Poista
  4. Enpä muista kuulleeni koko kirjailijasta, kiitos esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommetistasi kiitos! Seethaler on omalla kielialueellaan varsin suorittu kirjailija, mutta toistaiseksi suomennoksia on vain nämä kaksi.

      Poista
  5. Kuulostaapa aika ihanalta kirjalta! Kiitos houkuttelevasta esittelystä, tämän voisin lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on rauhallisuudessaan ja eleettömyydessään varsin lähelle tuleva teos. Seethalerille kannattaa antaa mahdollisuus:)

      Poista
  6. Luin vähän huolimattomasti, koska just lopetin tämän kirjan ja aloittelen postausta. Joka tapauksessa hieno kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli ja tulenpa mielenkiinnolla katsomaan, kuinka alppimaisemissa ja laaksoissa tallustelu Sinua miellytti;)

      Poista
  7. 1900-luku oli kyllä kehityksen vuosikymmen Euroopassa, mutta samalla myös kauheuksien vuosikymmen - kun ajattelee sotia, stalineita sun muita diktaattoreita. Vei aikaa päästä Seethalerin tekstiin sisälle, mutta sitten se avautui hienoksi ja eleettömäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos riitta k; tuo pitää paikkansa!
      Seethalerilla on omanlaisensa tyyli, mutta hienoviritteisenä ja toteavana kertojana hän on mainio:)

      Poista