tiistai 3. huhtikuuta 2018

Elif Shafak: "Eevan kolme tytärtä/Three Daughters of Eve" - ex Libris...


"Eevan kolme tytärtä", Elif Shafak, Gummerus Kustannus Oy, 2018, 484 s., suomentanut Sari Karhulahti.

Elif Shafak  (1971) on palkittu turkkilainen nykykirjailija. Hän on myös inspiroiva yhteiskunnallinen keskustelija, joka tunnetaan muiden muassa naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolestapuhujana. Shafikin teoksia on käännetty yli 40 kielelle, ja hän on ollut ehdolla mm. Orange Prizen, MAN Asian Prizen. Baileys Prizen ja IMPAC Dublin Awardin saajaksi. Hän asuu Lontoossa. (Lievelehti)



"ISTANBUL, 2016: Peri, varakas turkkilainen kotirouva, on matkalla eliitin illalliskutsuille, kun kerjäläinen nappaa hänen käsilaukkunsa. Laukusta putoaa vanha valokuva, joka esittää kolmea nuorta naista ja yliopiston professoria.
Kuva tempaa Perin takaisin opiskeluaikoihin.

" OXFORD, 2000:  19-vuotias Peri kohtaa Oxfordin yliopistossa karismaattisen mutta kiistellyn professori Azurin, joka opettaa vaativissa seminaareissaan Jumalasta ja etsii dialogia eri maailmankatsomusten välille. Azurin oppilaita ovat myös Perin uudet ystävät: vapaamielinen, kärkevä Shirin ja huivia käyttävä vakavahenkinen Mona. Syntinen. Uskova ja Epävarma." (Takakansi)

Turkkilaista kirjallisuutta ei ole tullut Orhan Pamukia lukuunottamatta juurikaan luettua, Shafak oli uusi tuttavuus ja vaikka  kirjan esittely herätti pieniä arveluja sisällön laadusta, niin uteliaisuus voitti ja toden totta kannatti!
Tarina kulkee Perin kautta kahdessa aikatasossa ja kultturimaisemassa. Uskonnon kaikkivoipaisuus ja naisen alistettu asema Turkissa ja hänen omien vanhempiensa keskenään  erilaiset katsantokannat joutuvat törmäyskurssille Oxfordin opiskelijamaailmassa Perin hahmottaessa ja etsiessä omaa maailmankatsomustaan.   Herää paljon kysymyksiä - myös lukijalle -,
mutta kysymykset ovat vastauksia tärkeämpiä, vai ovatko!?

Azurin, jonka koiran nimi on - kuinkas muuten -  Spinoza , Pyhässä  opetussuunnitelmassa etisitään ymmärryksen kehittymiseen tarvittavia älyllisiä työkaluja ja opetellaan keskustelemaan kaikista mahdollisista aiheista ilman kiihkoilua ja ahdasmielisyyttä. Kunnioitettava ja kaikin tavoin kannatettava tavoite.

Seminaarin tarkoitus: 
1) lisätä empatiaa, tietoa, sopua, viisautta eli sophosta, jumalkuvaan liittyvissä asioissa.
2) etsiä erilaisia vastauksia aikamme vaikeimpiin kysymyksiin
3) rohkaistua ajattelemaan kriittisesti ja perustellusti aihetta, joka on keskeisessä asemassa paitsi teologiassa ja filosofiassa myös psykologiassa, sosiologiassa, politiikassa ja kansainvälisissä suhteissa
4) lähestyä universaaleja pulmia ilman kaavamaisia hokemia, tietämättömyyttä, fanaattisuutta ja sitä pelkoa, että loukkaa muita
5) lyhyesti sanoen hämmentää ja hämmentyä...


Jos tällainen älynystyröitä aktivoiva ja niiden rajoja koettelva seminaari luentojen sijaan olisi ollut tarjolla aikoinaan, olisin pyrkinyt lennosta osallistumaan siihen.
Me jokainen elämme omassa ympyrässämme,  kuplassamme ja maailmankatsomuksemme varassa, mutta on turha kuvitella, että kanssaihmistemme todellisuus olisi omamme kaltainen. Ymmärryksestä,  suvaitsevaisuudesta ja kunnioituksesta tahi empatiasta ole ylitarjontaa...

-  Elämä on ympyrä, ja ympyrän kaaren jokainen piste on yhtä kaukana keskustasta, jota voi sanoa Jumalaksi tai joksikin aivan muuksi... 

Jäinkin miettimään, mitä siellä oman ympyräni keskustassa, ytimessä on;
paitsi Spinoza... Mitä Sinun ympyräsi keskipiste kertoo?

Täyteläinen teos pulppuaa useita inhimillisiä ja universaaleja teemoja, jotka kirjailija osaa taidokkaasti palastella omiksi kokonaisuuksikseen ja toisaalta  nivoa toinen toistensa lomaan, jolloin lukija ei urvahda niiden kuorman alle vaan hänelle jää väljästi tilaa pohdinnoille ja tekstin herättämille omakohtaisille kysymyksille. Henkilötarinat ja -suhteet kulkevat hyvässä balanssissa suurempien teemojan kanssa.  Shafakin omaleimainen tapa kertoa imaisi lupaa kysymättä mukaansa ja lukukokemuksesta muodostui immersiivinen ja kompakti. Kerrassaan mainio tuttavuus! Sari Karhulahdelta taidokas ja korkean laatuluokan suomennos.

-  Ei ole viisautta ilman rakkautta. Ei ole rakkautta  ilman vapautta. 
Eikä ole vapautta, ellemme uskalla jättää taakse sitä, mitä meistä on tullut...

Hämmennettynä ja  hämmentyneenä:

8 kommenttia:

  1. Kiitos kirjan erinomaisesta esittelystä. En ole lukenut Shafakia, turkkilaisesta kirjallisuudesta tunnen ainoastaan Pamukin. Tämä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja lukemisen arvoiselta, erityisesti minuun teki vaikutuksen tuo mitä kirjoitit: henkilötarinat ja -suhteet kulkevat hyvässä balanssissa suurempien teemojen kanssa. - Hyvää kevään odotusta täältä hankien keskeltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sittenhän meillä oli sama lähtötilanne:) Tämä kättely Shafakin kanssa kannatti ja sukellus vieraaseen kulttuuriin on aina kiinnostava.

      Maanantaina oli täällä eteläisessä reuna-Suomessa aikasen tuuhea keli, lunta tuprutti reilut 15 cm ja nyt kerrankin toivoo luvattujen vesisateiden toteutuvan, veisivät kinokset mennessään ja tekisivät tilaa kevälle, - vihdoikin... Rattoisaa kevättuulten tuoksun odottelua Sinulle:)

      Poista
  2. Kiitos kirjamietteistäsi!
    Shafak on tullut tutuksi tässä vuosien myötä. Olen lukenut Valkoisen elefantin, Kunnian ja Kirotun Istanbulin. Hain just Eevan kolme tytärtä kirjastosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, kommentistasi voi päätellä, että kirjailija on Sinulle mieluinen; minulle tämä ensituttavuus oli iloinen yllätys.
      Hyvää matkaa Sinulle Istanbuliin ja Oxfordiin siis!

      Poista
  3. Shafak on minullekin tuttu, erinomainen kirjailija. Olen lukenut nuo aiemmin suomennetut ja tämän luin juuri pitkänperjantain iltana loppuun aamuyön valvoen.

    Kiitos arviostasi ja hienoa, että tutustuit Shafakiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lienenkin sitten yksi harvoista noviiseista, mitä Shafakin tuotantoon tulee, mutta jotain kertoo ensikosketuksesta se, että kävi vanhanaikaisest:. eli Sinun laillasi silmät tihrussa kääntelin sivuja poikkeuksellisesti pikkutunneille asti. Mainio tuttavuus:)

      Poista
  4. Kaikki Shafak-suomennokset lukeneena olen vakuuttunut kirjailijan kerrontataidoista. Jokaisessa romaanissa on omat säväyksensä, vaikka turkkilaisuuden käsittely niitä yhdistääkin. Tässä kirjassa dikotomioita ja niiden välimuotoja käsitellään mielenkiintoisesti. Peri on perin arvioituksellinen henkilö, se sopii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli ensituttavuuteni Shafakin kanssa, eikä hänen kerrontansa jättänyt todellakaan toivomisen varaa, varsin vakuuttavaa jälkeä.

      Perin persoona ei ollut niitä valmiiksikaluttuja tai puhkiselitettyjä, vaan taitavasti luotu, - perin arvoituksellinen, kuten totesit.
      Kiitos kommentistasi ja hyvää viikonalkua:)

      Poista