Scott Turow: "Todistaja / Testimony" - ex Libris...

"Todistaja", Scott Turow, Art House, 2017, 528 s., suomentanut Kaisa Ranta.

Scott Turow (s. 1949)  on maailmanlaajuisesti menestynyt jännityskirjailija ja asianajaja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle ja myyty yli 30 miljoonaa kappaletta, ja ne ovat New York Timesin bestsellerlistan kärkeä. " (Kustantaja)
"Turow on kirjailijanuransa rinnalla harjoittanut asianajajan ammattia ja on näillä ansioilla valittu kotiseutunsa liittovaltiotuomareiden nimityslautakuntaan vuosiksi 1997–1998. Hän on osakkaana toimistossa Sonnenschein, Nath & Rosenthal, jossa on viime aikoina hoitanut pro bono -asioita, eli ilmaiseksi ajettavia juttuja. Hän on muun muassa avustanut kuolemaantuomittua, joka vapautui uuden oikeudenkäynnin jälkeen kun hänet havaittiin syyttömäksi tekoon, josta hänet oli tuomittu. Lakimiesuransa alussa Turow toimi myös syyttäjänä merkittävissä korruptio-oikeudenkäynneissä," (Wikipedia)

"Sotkuisen sodan jälkimainingit. Neljäsataa kadonnutta pakolaista.
Yksi ainoa silminnäkijä. Viisikymppinen amerikkalaisjuristi Bill Ten Boom saa odottamattoman työtarjouksen Haagiin, Bosnian sodan jälkeisessä kaaoksessa pakoilaisleirillinen romaneja on kadonnut kuin taivaan tuuliin, ja yllättäen esiin on astunut todistaja, joka väittää nähneensä joukkomurhan. Tutkimuksen kuljettavat Ten Boomin Haagin kaduilta Balkanin korruptoituneisiin kyliin ja lain rajoja kiertäviin kokouksiin Washington DC:hin. Kaikilla tuntuu olevan salattavaa.
Voiko todistajan kertomukseen luottaa? Mitä tekemistä Yhdysvaltain Nato-joukoilla on asian kanssa? (Takakansi)

Jos edellinen, Identtiset, 2014 oli tuhtia tavaraa, niin sitä on totta vie tämäkin Todistaja: ajankohtaista asiallisesti, pakolaisuudesta ja humanitäärisestä avusta, haastavista suurista teemoista. Luvassa ei kuitenkaan ole ainoastaan puisevaa lakimiesjargonia, jonka alan ammattilaisena Turow vaivatta hanskaisi, vaan hän onnistuu ominaiseen tyyliinsä luomaan henkilöhahmoistaan, näiden kuin taikasauvan heilautuksella ilmaan haihtuneiden barubralaisten eli pakolaisleirillä asuneiden romanien arvoituksen ratkaisun tuimassa tiimellyksessä, monisyisiä personaallisuuksia intohimoine päivineen aina kohtalokkaita mystisiä naisia myöten.

Bill Ten Boom:  - Viidenkymmenen vuoden iässä olin päättänyt aloittaa uuden elämän. Suunnitelma oli kaikkea muuta kuin tietoinen, mutta seuraavan neljän vuoden aikana jätin kotini, avioliittoni, työni ja lopulta kotimaani. 
Käytännössä katsoen koko lähipiirini suhtautui ratkaisuihini hätääntyneesti tai huvittuneesta. Siskoni luuli, että surin yhä vanhempiamme, jotka olivat kuolleet perätysten lyhyen ajan sisällä. Juristikollegani uskoivat, etten ollut koskaan tottunut elämään poissa valokeilasta. Ex-vaimoni kuittasi kaiken ylimitoitetuksi keski-iän kriisiksi. Ja poikani olivat vuoroin ällistyneitä, vuoroin raivoissaan siitä, että heidän eleetön isänsä oli muuttunut ailahtelevaiseksi kuin teini juuri kun he itse tunsivat astuneensa aikuisuuteen. En piitannut kenestäkään, sillä elämäni oli ajautunut suuremman totuuden karille. Kaiken menestykseni keskellä tajusin, etten tunnistanut menneisyydestäni hetkeäkään, jolloin olisin syvällä sisimmässäni tuntenut oloni kotoisaksi omassa elämässäni...  
Se että pakenin maasta Hollantiin ja kansainväliseen rikostuomioistuimeen ICC:hen, ei ollut mikään patenttiratkaisu, mutta se oli vertauskuvallinen ovi, 
joka oli auennut toisen sulkeutuessa.

Turowin piiruntarkkaa miljöön ja rakennusten verbaalista piirtelyä voi vain ihailla. Naiskuvaus on yllättävän herkullista ja psykologistakin silmää osoittavaa.
Teoksen kieliasu on hyvä.  Kirjailijan  kompakti ja selkeä sekä varmaotteisen vivahteikas tyyli pitää mielenkiinnon yllä kautta linjan. Enemmän kuin pelkkä dekkari; selväjärkinen ja konstailematon, mukavan ja pohdiskelevan lukujäljen jättävä teos:)

Ovia sulki ja avasi: