lauantai 29. huhtikuuta 2023

Markku Ojanen; "Positiivisen psykologian käsikirja" - ex Libris...

"Positiivisen psykologian käsikirja", Markku Ojanen, Basam Books, 2023, 529 s. Kannen idea: Martti Ojanen ja taitto: Riku Alanen.

"Markku Ojanen  (klik) on psykologian emeritusprofessori Tampereen yliopistossa. Ojanen on aktiivinen keskustelija ja luennoi hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Hän on julkaissut lukuisia populaaritieteellisiä esityksiä psykologiasta. Uusimassa kirjassaan hän pohdiskelee myös omakohtaisesti hyvää elämää, elämän mielekkyyttä ja onnellisuutta."  (Takakansi)


                                                           ©Markku Ojanen
 
 
"Kaikissa kulttuureissa viisaat ovat antaneet hyvän elämän ohjeita. 
Positiivisessa psykologiassa arvioidaan, miten toimivia nämä ohjeet ovat. 
Sen piirissä kehitetään myös jatkuvasti uusia menetelmiä, joilla hyvinvointia parannetaan. Suuri osa tutkimuksesta on kohdistunut hyveisiin, 
kuten kiitollisuuteen, anteeksiantoon, auttamiseen ja nöyryyteen.
Viime vuosina tutkimuksen kohteena ovat olleet myös kulttuurit, organisaatiot ja ympäristöt. Lukijaystävällinen kirja kattavan ja ajankohtaisen kuvauksen nopeasti kehittyvästä tieteenalasta." (Takakansi)
 


 
Markku Ojasen teoksia on aina ollut ilo lukea. Edelliskerran hän esitti lukijalleen purtavaksi visaisen kysymyksen: Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä (2021)  

Tämä käsikirja puolestaan  sisältää  Alkusanat,  XIV lukua ja Luettelon Tutkimuksissa esiintyviä käsitteitä, termejä ja lyhenteitä, Lähdeluettelon sekä Hakemiston.  Otteita:

Luku VII Hyveet: Kiitollisuus, Anteeksianto, Nöyryys, Avuliaisuus, Oikeudenmukaisuus, Rehellisyys ja Viisaus. 
Ojanen: " Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti hyveiden seuraukset sekä yksilölle itselleen että muille ihmisille ja yhteisöille. Keskityn hyveisiin, sillä juuri niissä positiivinen psykologia tarjoaa uusia näkökulmia ja tutkimuksia." 
 
Luku IX Ihmissuhteet, Rakkaus:   Kirjailija Paulo Coelho toteaa: Rakkaus on luja silloin, kun se voi näyttää heikkoutensa ja kysyy: Pitäisikö rakkautta paeta vai pitäisikö siihen heittäytyä sokeasti - kumpi noista kahdesta on vähemmän tuhoisaa?
Ojanen: "Siinäpä vasta kysymys: Kumpikaan ei tunnu oikealta. Miksi paeta rakkautta, vaikka se voi tuottaa pettymyksen? Jos aina pakenee rakkautta, jää paljosta vaille. Rakkaus lämmittää, rakkauden puute kylmettää. 
Siispä pakeneminen on tuhoisampaa. Jos rakkaus johtaa mielettömyyksiin, 
silloin heittäytyminen voi olla vielä pahempaa kuin pakeneminen...."

X Onnellisuus:
Määritelmiä: - Onnellisuus on tietoisuuden tila, joka kehittyy omien arvojen saavuttamisesta. Ayn Rand, kirjailija-filosofi
- Onnellisuus on liikkeellä olemisen tila, kokosydämisesti, yhteen suuntaan kulkien ilman katumusta tai varauksia. William Sheldon, psykologi.
- Onnellisuus on silloin, kun se mitä ajattelet, mitä sanot ja mitä teet ovat harmonisessa suhteessa. Mahatma Gandhi.

Varoituksen sana: Jos odotat teokselta silkkaa teoreettista jargonia, petyt varmasti, sillä Ojasen tapa esittää ja pohjustaa asioita on paitsi vankan asiapitoinen, oivasti taustoittavaa, myös leppoisaa, yleistajuista ja aivonystyröitä kutittelevaa. Tekstissä  on mukana historian siipien havinaa ja siinä vilahtelevat useat alan tunnetut nimet aihekohtaisine  teorioineen, mikä luo lisäperspektiiviä teemoihin.

Ojanen ei tarjoile eikä tuputa patenttiratkaisuja vaan esittää asioita laaja-alaisesti kysymyksin ryyditettynä ja lisää näin lukijansa itseymmärrystä avaten portteja sen kasvattamiseksi ja entisten, luutuneiden mallien kyseenalaistamiseksi.

- Mitään ei ole jaettu yhtä oikeudenmukaisesti kuin tervettä järkeä... kukaan ei tunne tarvitsevansa sitä lisää. René Descartes.

Psykologia kaikkinensa on kiinnostava ja immersiivinen aihepiiri. Tämä käsikirja, joka on jaoteltu selkeisiin asiakokonaisuuksiin soveltuen mainiosti nautittavaksi vain kiinnostavimmiltaan osin,  ravistelee luutuneita käsityksiä ja  avaa monia raikkaita näkökulmia myös lukijan omalle ajattelulle sekä tarjoaa hänelle uusia asenne- ja toimintamalleja elämään.  
Kannen kuva vastaa loistavasti sisältöä esittäen kainon kysymyksen: kummat kasvot haluamme peilistä nähdä ja meistä ulkomaailmalle näyttää?? Tutustumisen väärtti  teos:)
 
Teos on meille kaikille psykologian ystäville ja harrastajille todellinen aarreaitta, runsaudensarvi, jonka esitteleminen kuten se ansaitsisi on äärettömän vaikeaa, joten tämä avauskin jää pikkuruiseksi pintaraapaisuksi -vaan toivon mukaan ei pitkäpiimäiseksi sellaiseksi -  johon näin vapun alla ja  kunniaksi valikoitui esittelyyni tarkoitukselle hieman hempeämpiä ja keveämpiä teemoja:)

- Onnellisuus on kuin perhonen, joka ei anna ottaa itseään kiinni, mutta joka voi istuutua olkapäällesi, kun istut ihan hiljaa. Nathanael Hawthrone
 
Näin kesän kynnyksellä on ihmislapsen hyvä olla, siispä valoisaa vappumieltä ja Duchenne-hymyä kehiin toivottaapi:

10 kommenttia:

  1. Minustakin kevätaikaan on hyvä olla. Mielenterveyden kanssa kamppailevat voivat yleensä huonosti keväällä. Auringon valo on toisille hyvä, mutta toisille huono asia. Psykologia on kiinnostavaa, mutta ei kait kukaan jaksa olla koko ajan onnellinen, iloinen ja anteeksiantavainen, vaikka miten sitä opettelisi. Olen kyllä sitä mieltä, että kaikkea ei tarvitse antaa anteeksi. Pahaa tapahtuu ja sitä varten meillä on oikeuslaitos. Ihmisen mielessä on se pimeä puoli, valitettavasti.

    Toivon kaikille vappuiloa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringon lisääntyvä valo on tosiaan kaksijakoinen vaikutukseltaan.

      En itsekään usko mihinkään keinotekoiseen ja väkinäiseen bling-bling jatkuvaan onnellisuuteen, mutta vakaasti Viktor E. Franklin viisauteen: "Elämään tyytyväisyys on omien toiveitten ja vallitsevien olosuhteiden välinen tasapaino." Onnellisuuden tunne on sitten pieniä, lyhytkestoisia välähdyksiä arjen lomassa, muutenhan siihen, kuten toteatkin, väsyisi eikä se tuntuisi miltään. Tyytyväisyys riittää minulle vallan hyvin...

      En veny minäkään kaiken anteeksiantamiseen, mutta aktiivisesta ajattelusta poissulkemiseen kylläkin.

      Totta: paha ei maailmasta katoa. Hyvä kysymys onkin: sisältyykö jokaiseen ihmiseen pahan, pahuuden siemen, joka tietyissä olosuhteissa riistäytyy valloilleen??
      Kun edes sen ihmispolo ymmärtäisi, että vähemmän olisi enemmän kaikille...

      Iloa ja valoa Sinun vappuusi ja keveitä askeleita kohti luonnon puhkeamista täyteen loistoonsa!

      Poista
  2. - Onnellisuus on silloin, kun se mitä ajattelet, mitä sanot ja mitä teet ovat harmonisessa suhteessa. Mahatma Gandhi.

    Tuohon Gandhin sanomaan voin todella yhtyä.

    Markku Ojasen teoksia olen joitakin lukenut, osa innostavia, osa ei niinkään. Tätä uutta en ollut huomannutkaan. Nyt on ehkä mieleni vielä lähempänä menetystä ja surua, että jaksaisin perehtyä tähän ilmeisesti antoisaan teokseen.

    Ojanen oli tuttu jo Tampereen yliopistosta, josta jäi eläkkeelle yli 10 vuotta sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara! Tuohon Gandhin totuuteen ei ole niin mitään lisättävää.
      Menetys ja suru ottavat oman aikansa, joka niille on myös hyvä suoda, oikotietä asiassa ei ole...
      Kirjat sen sijaan eivät katoa - toistaiseksi - mihinkään...

      Kesän portilla ollaan, pääskyt vielä loistavat poissaolollaan, joten Sinulle valoisaa vappuaikaa :)

      Poista
  3. Osa suomalaisistakin tarvitsisi jotain tämäntapaista luettavaa, jotta voisivat rakentaa parempaa arkea, Elämässä harvemmin saavuttaa mitään tekemättä töitä, tai niin, että ei ole vastoinkäymisiä. Onnellisuuteen voi kuulua pienet vastoinkäymiset, jotka onnistuu ratkaisemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke! Arjen sujuvuus on numero 1, ne huippuhetket ylimääräinen bonus.
      Totta: elämään ei kuulu vapaamatkustus ja sinnikkään puurtamisen jälkeinen onnistumisen ilo tuottaa varmuutta ja onnea, onnistumisen iloa kuin myös nuo kullanarvoiset ongelmain ratkaisut, iloitaan niistä estoitta;)

      Poista
  4. Välttelen jossain määrin tämän kaltaista kirjallisuutta, koska ehkä pelkonani on että “saarnataan” tai annetaan “valmiita vastauksia”, joita en kumpiakaan oikeastaan kaipaa enkä edes arvosta. Mutta tässä ilmeisesti herätellään ja houkutellaan pohtimaan ja ajattelemaan asioita itse: sellainen kyllä kiinnostaa. Koen, että monesti kysymykset (joita voi sitten itse jäädä pohtimaan ja pallottelemaan mielessään) ovat tärkeämpiä kuin vastaukset, koska tällaisissa asioissa vastaus riippuu vastaajasta (eli lukijasta).

    Anteeksiannosta tuli mieleeni erittäin omakohtaisia kokemuksia. Ajattelen, ettei anteeksi antaminen lopulta ole tärkeää, vaan se että päättää antaako anteeksi vai ei. Koska molemmissa tapauksissa asia on sitten käsitelty. Väkisin anteeksi antaminen ei nimittäin ole kuitenkaan aitoa ja se jää mieltä vaivaamaan eli vatvominen jatkuu ja jatkuu...

    Kiintoisaa, kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia ja kuin myös!

      Ojanen ei patenttiratkaisuja tai pikakaistoja sarjasta sormia näpäyttämällä autuaaksi esittele eikä tarjoile, mutta hän käsittelee selkeästi ja neutralisti eri teorioita ja vaihtoehtoja sekä esittää omia käsityksiään ja avaa ajatusmallejaan ao. asioista. Antoisaa luettavaa siis:)

      Viimeisen kappaleesi sisällöstä olen samaa mieltä. Yleisemminkin, kun jostain mieltä kirputtavasta ajatuksesta saa oman sisäisen päätöksensä tehtyä, sillä on tapana siirtyä "arkistoon" homehtumaan.

      Poista
  5. Kuulostaa kiinnostavalta! Onkin aikaa siitä kun viimeksi on tullut luettua mitään psykologiasta. Hyvää vapunpäivää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on todella mainio ja selkeä teos, jonka voi hyvin lukea vain kiinnostavilta osin. Psykologia jaksaa aina vaan kiinnostaa ja tarjota uusia tuulahduksia.

      Kommentistasi kiitos ja kaunista vappupäivän jatkoa:)

      Poista