Hannu Mäkelä: "Mitä rakkaus on" - ex Libris...

"Mitä rakkaus on", Hannu Mäkelä, Palladium Kirjat, 2020, 110 s. Kannen kuva: Hannu Mäkelä.

Hannu Mäkelä  (klik) ei suurempia esittelyjä kaipaa, mutta lyhyesti: "Mäkelä on julkaissut yli sata teosta. Niihin kuuluu niin romaaneja, muistelmia, runokirjoja, lastenkirjoja, näytelmiä ja kuunnelmia kuin toimitettuja kirjallisuuskokoelmiakin sekä yksi novellikokoelma. Mäkelän esikoisteos on kaksoisromaani, kaksi teosta, joilla ei ole juonellista yhteyttä, mutta jotka muuten ovat yhtä, kuvaavat samaa kokemusmaailmaa, jäsentyvät yhdeksi kokonaisuudeksi, romaanit   

Matkoilla kaiken aikaa ja Kylliksi! tai Liikaa." (Wikipidia) 

 

                                                            ©Auli Närevuori
 

Sanotaan, että kevät on rakkauden aikaa ja siihen sopivasta sattui hyppysiin tämä Mäkelän kooste aikasen haastavalla kysymyksellä: mitä rakkaus on?? 

Sitten 15-vuotiaana koetun ensi-ihastuksen ja -suudelman on virrannut paljon vettä joessa. Rakkaus voi  kohdistua paitsi toiseen ihmiseen, myös luontoon, eläimiin, taiteeseen, musiikkiin etc. Onko se vain illuusio, virvatuli elämän suolla? Otetaanpa selvää siitä, kuinka itse kirjailija asian kokee:

Varjosi

Mitä ajattelenkin juuri nyt,

sen unohdan melkein heti.

Mutta elämä on myös rikas

ja aikaa on, ehkä huomiseen,

ehkä jopa kauemmas.

Katson, miten kävelet kohti

ja samalla varjosikin tahtoo näyttää,

ettemme vielä ole jääneet yksin.

 

 

Kaunis elämä 

Elämä on kaunis,

kun siihen ei päästä pahaa.

Vaikka maailma kuinka sammuisi,

jää pilven reunalle valon kajastus.

Jospa yrittäisimme päästä sinne asti.

Tiedän kyllä, että matka on pitkä,

mutta uskon, etteivät jalat heti petä.

Kun kulkee tähän luottaen

on kuin Grimmin sadun lapsi,

joka aina löytää takaisin kotiin.

Käsi kädessä on hyvä vaeltaa.

Edes sortuvat vuoret eivät,

ehkä saata täysin tuhota sitä,

mikä meille jo annettu on.

 

 

Kysyin asiaa Kanssakulkijalta: Lämmintä tuntemusta toista kohtaan, oli vastaus.

Itse totean, että sitten ensi-ihastuksen on riittävästi kaikkea tullut matkan varrella koettua ja elettyä. Tiivistäisin tuntemukseni juuri nyt: yhteinen päämäärä ja elämänasenne sekä arvot, kiintymystä ja toveruutta,  riittävästi samoja kiinnostuksen kohteita omia ja erilaisia unohtamatta, mutta ennen kaikkea toisen hyväksyminen omana itsenään kaikkinensa, hänen kunnioittamisensa ja huomioon ottamisensa niin arjessa kuin elämän tähtihetkinäkin...

Salama ote: 

Jokaisessa meissä asuu myös nuori,

viaton ja uudestisyntyvä ihminen,

joka ei ruumistaan ole itse valinnut.

Kun kohtasin sinut ja salama välähti,

ei silloin kysytty mieltä saati kieltä.

 

Ja näin on välähdellyt kohta 55-vuoden ajan... Ja seuraavaksi relevantti kysymys, sillä sanotaanhan sanassa: kaiken se kestää kaiken se kärsii...

 

 

Miten paljon se kestää? 

Rakkauden kahle ei paljon paina.

Se on punottu ohuista säikeistä,

keveämmistä hämähäkin verkkoa.

Mutta jos säikeet ovat aitoja,

oikean kiintymyksen kutomia,

ne kestävät kaiken mahdollisen;

vaikka sadan norsun kuorman.

 

Kevättä rinnassako? No, kyllä vaan huomaan minä. Entäpä, mitä rakkaus Sinulle tarkoittaa ja merkitsee, kuinka pukisit sanoiksi tämän liki maailman sivu runsaasti ajatuksia, näkemyksiä ja kirjoituksia sekä näytelmiä suoltaneen käsitteen??

Kaunis ja ajatuksia herättävä kooste sekä teemaan saumattomasti istuva  upea kansikuva. Hannu Mäkelän runoja ja ajatuksia, tekstejä on aina iloa lukea niiden elämää ymmärtävyyden ja valoisan, ihmisläheisen asenteen vuoksi. 

Lukijana jää aina saamapuolelle ja tulee hyvälle sekä seesteiselle mielelle. 

Hannu Mäkelä, lämmin kiitos jälleen kerran!

Keveissä kevättunnelmissa: