perjantai 7. huhtikuuta 2023

Paarustettiinpa pääsiäiseen...

Runoratsu Pegasoksen siivin kevään kynnykselle hiivin:
 


 

On väsynyt ja harmaa maa.
Ja märkää lunta putoaa.
Ja yli meren aution
soi tuulen laulu lohduton.
On huhtikuu. On vaikein aika maan.
Nyt kevät itkee luomistuskissaan.

Oi, tiedättehän, se voittain taistelun
taas nostaa valtikkansa lumotun.
Ja kyyneleissään hymyy huhtikuu,
– käy päivä esiin, multa kirkastuu,
ja yli mullan kuultaa vihreys,
soi ihmeellisen tuulen hengitys.
Oi, tiedättehän, ei kevät hyljätä
voi ketään, joll’ on kevään ikävä.

– Saima Harmaja

 

 


Nyt herää horroksista maa,
nyt pääskyt, peipot palajaa,
kun taittui talven valta.
Nyt välkkyy vienot siniveet,
ja elon uuden säveleet
soi kirkkaat kaikkialta.

Immi Hellen




 

Jos arvon  Sääherra ei meille hymyilisikään vaan sattuisi kääntämään selkänsä, niin pidetään mielessä englantilainen sanonta pahan päivän varalle eli April showers bring May flowers...

Vaan linnut sen tietävät: 2.4. istui kyyhky ikikuusemme latvassa uljaasti näytillä kujertaen ja aamuhämärissä soi mustarastaan hapuileva huilu muistuttaen siitä, että keväällä taas kun mustarastas laulaa, mikään ei ole meiltä pois...

Pajunkissoja, pashaa, paistia, mämmiä ja munia, kaikkea sitä, mitä juuri Sinun traditioihisi kuuluu, mutta ennen kaikkea oloisaa ja rentoa  pääsiäisaikaa ja -taikaa!

Topakasti toivottaapi:

12 kommenttia:

  1. Huhtikuu on kuukausista julmin, ainakin silloin, jos lunta tulee tupaan, vaikka sulaisikin nopeasti pois.
    Toisinaan kevään odottelu tekee kipeää.

    Vaan nyt Helsingissä paistaa aurinko, lämpötila plussalla, eikä sada räntää. Joko siis nyt???

    Oman näköistä pääsiäistä sinnekin, Takkutukka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susu! kulunut kevätkin on ollut kelillistä sik-sakkia, mutta nyt on + 10 graatia mittarissa, joten askel oli kävelylenkillä kevyt silmuja ihaillessa ja mustarastasta kuunnellessa.
      Talven selkä näyttäisi olevan taittumassa, joten päätetäänkös yhdessä, että siis nyt tämän hemmottelun sopii jatkua?:)

      Poista
  2. Aurinko paistaa täälläkin ja räystäät tippuu. Vaan onko tämä jo lopullista kevättä vai pääsiäisen hetkellinen kevät. Katsotaan.

    Tuo Saima Harmajan runo puhuttelee, ihan jokainen rivi, niin totta!

    Hyvää pääsiäisen jatkoa sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurmaavat pääsiäiskelit, lumentuhot meillä: kyyhky- ja mustarastasparit lehahtelevat, vain västäräkkejä vielä vartoillaan.

      Saima Harmaja on kulkenut mukana voisiko sanoa aina, sillä oman hyllyn "Koottujen runojen" painokset ovat vuosilta 1942 ja 1944. Teokset näyttävät käsissä kuluneilta sillä niitä on avattu usein ilman, että itse runot ovat vanhentuneet. Tuovalittu runo kosketti jostain syvältä sisimmästä juuri nyt ja mukavaa, että puhutteli Sinuakin:)

      Kiitos kommentistasi ja keväisiä pyhäpäiviä Sinulle!

      Poista
  3. Katse kääntyy taivaalle, lintuja tähyilemään... mikä siellä laulaa, tekeekö pesää, palaavatko muuttolinnut? Ihanaa pääsiäisen aikaa teidän porukalle 🐤🐣🌿💚💛🌱

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta: niskamme niksahtelevat ja joutsenkaulamme kauniisti kaartuvat kyyhkyjä ja mustarastaita bongaillessa. Pääskyt ja peipot ja nuo pyrstöjensä keikutuksilla keimailevat västäräkit vielä odotuttavat itseään. Upeaa aikaa!

      Kommentistasi kiitos ja aurinkoa sekä iloa pääsiäisen jatkoosi:)

      Poista
  4. Huhtikuuta mennään ja muuttolintuparvia lentää yhä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke! Jos koskaan, niin nyt taivahalle kannattaa tähyillä noita uljaita lauttoja:)

      Poista
  5. Kyllä tämä keväinen lämpö ja auringonpaiste on ihanaa. Nautitaan keväästä 💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai! Tervetullut vuodenaika lämpöineen, valoineen ja luonnon heräämisineen, tässä olkaamme täysillä mukana kaikin aistein:)

      Poista
  6. Sinä, Takkutukka 😊🤗
    Jotenkin tuntuu, että täytyy pyytää anteeksi: en ole käynyt täällä blogissasi aiemmin, vaikka krapuilun kautta olemme "tutut"; olet kommentoinut krapujani ja olen lukenut sinun kommenttejasi muisen krapuista.
    Vaan nyt, nyt tulin tänne, vähän naurattaa toisaalta tämä maailman pienuus ja tämä,miten niin samanoloisia polkuja kuljemmekaan 😊
    Sain juuri itse loppuun äidilleni ostamani Ragnar Jónassonin Pimeyden ja sen alkulehdillä oli arvosteluja kirjasta.
    Sieltä, sieltä minä tänne sinun blogiisi pölähdin, ilahduin; " Tuttu!" Ja nyt palaan tänne takaisin, kunhan ensin nukun yöni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja tervetuloa mukaan lukusille keskustelemaan ja kommentoimaan!

      Poista