Peter Bichsel: " Lastentarinoita/Kindergeschichten" - ex Libris...

"Lastentarinoita", Peter Bichsel, Kustannusosakeyhtiö Otava, Otavan kirjasto, 2022, 77 s., suomentanut Markku Mannila.

"Sveitsiläisen Peter Bichselin (s. 1935) kertomukset ovat lyhyitä, niukkoja ja hauskoja. On sanottu, että Bichselin mestaruus ja hänen tarinoidensa viehätyksen salaisuus ei ole siinä mitä hän kertoo, vaan siinä mitä hän ei kerro - minkä hän jättää lukijan oivallettavaksi. Lastentarinoita pyöräyttää tutun maailman iloisesti ympäri ja poikittain." (Lievelehti)

                                                            ©Peter Bichsel

 

"Lastentarinoita-kirjan päähenkilöitä ovat muun muassa mies, joka tietää maapallon olevan pyöreä, mutta ei usko sitä, oman kielen keksivä mies, kaikesta tiedosta kieltäytyvä mies sekä mies, joka kiven kovaan väittä, ettei Amerikka ole olemassa - hyvin perustein." (Lievelehti)

Tämä pikkuruinen tarinateos tempautui mukaan sattumalta, viehkon kannen ja  vekkulin esittelytekstin perusteella ja sai aikaan etiäisen siitä, että tämä on "pakko" lukea, eikäpä se todellakaan mennyt harhaan, vaan tämä anniltaan sivumääräänsä suurempi teos  osoittautui hupaisaksi ja ajatuksia kieputtavaksi valinnaksi.

Teos sisältää luvut: Maa on pyöreä, Pöytä on pöytä. Amerikka ei ole olemassa, Keksijä, Hyvämuistinen mies, Terveisiä Joodokilta ja Mies, joka ei halunnut tietää enää mitään. 

Maa on pyöreä:  - Muuan mies, jolla ei ollut mitään erityistä tekemistä, joka ei ollut enää naimisissa ja jolla ei ollut enää lapsia eikä työtä, kulutti aikaansa siten, että hän mietti vielä kerran, mitä kaikkea hän tiesi.  

Hän ei tyytynyt siihen, että hänellä oli nimi, hän halusi tietää tarkalleen myös sen, miksi niin oli ja mistä nimi oli peräisin. Niinpä hän selasi päivät pääksytysten vanhoja kirjoja, kunnes löysi niistä nimensä. Sitten hän keräsi kokoon sen, 

mitä hän tiesi, ja tiesi saman kuin mekin...

 

Pöytä on pöytä:  -  Minäpä kerron eräästä vanhasta miehestä, sellaisesta miehestä, joka ei sano enää sanaakaan, jolla on väsyneet kasvot, liian väsyneet sulaakseen hymyyn ja liian väsyneet muuttuakseen ilkeiksi.

- Hän ei voinut muuta kuin nauraa, koska hän ei ymmärtänyt yhtään mitään. Mutta mikään hauska tarina tämä ei ole. Se alkoi surullisesti ja päättyy surullisesti. 

Harmaatukkainen mies ei ymmärtänyt enää muita ihmisiä, mutta se ei ollut vielä kovinkaan paha asia. Paljon pahempi asia oli se, etteivät ihmiset enää ymmärtäneet häntä.  Ja sen vuoksi hän ei sanonut enää mitään. Hän oli vaiti, puheli vain itsensä kanssa eikä edes tervehtinyt enää ketään.

 

Bichsel on luonut myös kiehtovan kilpailevan tarinan Amerikan löytämisestä hovinarri, Colombin - sittemmin Kolumbus,  hovissa naurua herättäneistä aikeista ryhtyä merenkävijäksi ja in spe löytää uusi maa, Amerikka. Kyseistä hanketta lähtee sitten fanfaarien soidessa toteuttamaan Amerigo Vespucci.

Ensimmäisen luvun jälkeen pysähdyin hiukka hölmistyneen oloisena makustelemaan lukemaani, mutta sitten valtasi hauskuutus mielen ja ihmisen aatoksenkulkua kyseenalaistaen  jatkoin naureskellen takakannen äkilliseen kopaukseen saakka. Nämä Lastentarinat, jotka  ovat parhaimmillaan itse luettuina ja joita on kimuranttia  näin avata,  istuvat oivasti myös aikuisen makuun kesähelteiden helottaessa makusteltaviksi. 

Herkuttelin  ajatuksella mahdollisuudesta keskustella ja vaihtaa ajatuksia jonkun teoksen lukeneen lapsen kanssa, jolloin arvatenkin syntyisi lennokasta keskustelua  molempien riemuksi...

Hyvillään &  hymysuin: