tiistai 8. maaliskuuta 2022

Tänä nimenomaisena naistenpäivänä ...

kun maailmakirjat ovat sekaisin ja olemme jättäneet jäähyväiset pitkälle, monelle koko elämänmittaiselle rauhanajalle:

 
 
Tahtoisin laulaa näin: 
rakastan sinua, Elämä, 
rakastan sinua silloin, kun annat, 
kun ruhtinaslahjojesi runsaus 
ryöppyää ylitseni, 
kun ilo, hellyys, ystävyys, ihmisen läheisyyden 
lämpö, 
lankeavat osakseni,ja sydämeni on kevyt ja onnellinen.
 


Mutta tahtoisin oppia rakastamaan sinua
silloinkin, kun sinä otat,
kun vaadit takaisin jonkun lahjoistasi,
kun kiellät jotain keskeistä,
jotain, jota ilman on autio elää,
tai pakotat minut hyväksymään
kipeää tekevien jäähyväisten välttämättömyyden.

Edith Södergran Tulevaisuuden varjo (suom. Leena Krohn 1920)

 

 


Monen muun lailla katselen vanhoja valokuvia matkoiltamme, tähyän kauas horisonttiin ja annan rakkaan elementin, meren kuiskia korviini ikuista lauluaan kaikesta itselleni tärkeästä. Nuuhkin meren suloista suolantuoksua ja sallin mieleni, sieluni ja silmieni levätä ....

Eeva Kilven ikirunon loppukaneetin sanoin:

Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.

 
Vaikka elämää muistetaan taaksepäin, sitä eletään eteenpäin.
Tänään mainiota naistenpäivää!  Me jatkamme harjoituksia ja luomme katseemme tämänkin ohimenevän ajan ylitse, selviämme, luotamme itseemme ja toinen toisiimme!

Vakaasti uskoo:

15 kommenttia:

  1. Hyvää Naistenpäivää Sinullekin Takkutukka!

    Koskettava tuo Edithin runo. Vaikka välillä tuntuukin, että menetystä on kovin vaikea hyväksyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Södergran on mainio runoilija, koskettavakin.
      Jaa-a, olen tässä pitkässä juoksussa myös vahvasti alkanut epäillä tuota hyväksymisen totaalivaadetta, johon usein vedotaan mm. sen kohdalla, mitä et voi muuttaa jnpp. sillä se on joskus kohtuuton...

      Kommentistasi kiitos ja täältä pyryn keskeltä, jossa liukkauden ja kelin vuoksi kotipäivä on menossa, mukavaa päivän jatketta Sinulle:)

      Poista
  2. Tämä on järkyttävää aikaa. Monet tuttavat kertovat, että suojelevat itseään, eivätkä katso sotauutisia. Katson itse joka päivä ja suren naisia ja lapsia, vanhuksia, sairaita, kuolleita, tuhottuja koteja, pelkoa.
    Oman elämän hankaluudet menettivät merkityksensä tuon armottoman maahantunkeutumisen myötä, jossa ei ole mitään mieltä, se on hullun keksintö, sairaan mielen aikaansaama.

    Tuo sota on joskus ohi ja alkaa jälleenrakentamisen aika, toipuminen, rauha. Toivon sitä koko sydämestäni.

    Hyvää naistenpäivää meillä ja muualla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai ja näin on!! Oma suhteellisuudentaju terävöityi tosiaan kertaheitolla ja pikkuharmeille ei enää pienintäkään sijaa.

      On täysin käsittämätöntä, että tässä nykymaailmassamme yksi ainoa ihminen voi aikaansaada näin paljon tuhoa ja pahaa... Mistä se kertoo, on pelottavaa.

      Näin molemmat kaikilta esipolviltaan karjalaisjuurisina ja heti sodan jälkeen syntyneinä, sympatioiden ja lähtevien voima-ajatusten suunnasta ei pienintä epäselvyyttä, mutta toivosta en suostu luopumaan.

      Päivä kerrallaan tänään siis naisenergialla etiäpäin;)

      Poista
  3. Hyvää naistenpäivää sinulle!
    Viimeaikaiset tapahtumat ovat omiaan järkyttämään turvallisuudentunnetta. Toivomme parasta ja varaudumme pahimpaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anki ja juuri näin menetellään, jotta jaksamme eteenpäin toivottavasti kohti helpompia aikoja rauhan merkeissä! Totuushan on, että vähemmän olisi/on kaikille enemmän;)

      Poista
  4. Todellisuus on iskenyt lujaa vasten kasvoja, suomut silmissä kadonneet.

    Kuitenkin, levollista naistenpäivää Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SusuPetal ja kuin myös Sinulle!
      Olo on kuin olisi kylmällä, likaisella tiskirätillä vetäisty päin kasvoja, ja nyt kiivaasti päätä puistellaan...

      Poista
  5. Samaa toivotan sinulle, eli hyvää naistenpäivää. Tuntuu, että uutiset tulevat päivä päivältä hurjemmiksi. Suru on suuri maan ja ukranalaisten puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli A! Kukapa olisi osannut hurjimmissaankaan aatoksissaan uskoa, että näin ja tässä mittakaavassa pääsisi käymään?

      Pidetään elämän pienistä iloista kiinni ja yritetään luoda niitä itsemme ja läheistemme vuoksi, jotta jaksetaan;)

      Poista
  6. Tuo Eeva Kilven runo on ollut aina voimarunoni. Siinä on hyvä ohje, miten tärkeää on paitsi että huolehtii muista, niin myös pitää itsestään huolta, "lämmitän itselleni saunan".

    Venäjän hyökkäys ja kaikki se valheellisuus ja pahuus mitä tässä yhteydessä on tullut esiin on jotain aivan käsittämätöntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tietenkin piti myös toivottaaa hyvää naistenpäivää!

      Poista
    2. Kiitos Marjatta! Voimaruno, kyllä vaan eivätkä sen taika ja tenho haihdu konsanaan, ikiruno:)

      Eipä voi pieni ihminen ymmärtää eikä käsittää... Päivä kerrallaan eteenpäin menkäämme.

      Poista
  7. Hyvää naistenpäivää sinulle! Vai on Södergranilla tällainenkin runo, tätä en muistanutkaan (tai sitten en ole siihen edes törmännyt). Kaunis, kuten hänen runonsa aina. Kauneutta ja lohtua tarvitaan tällaisena järkyttävänä ja suorastaan pelottavana aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirjarikas elämäni! Södergranilla on kauniita runoja kuten Tähdet - https://fi.wikisource.org/wiki/T%C3%A4hdet_(S%C3%B6dergran)

      Runot ovat ja pysyvät. Ne tuovat lohtua ja ajallista perspektiiviä tällaisiinkin aikoihin, edustavat jotain ikiaikaista ja viestivät sitä, että tämäkin menee ohi...

      Poista