Meg Mason: "Murhe ja autuus/ Sorrow and Bliss" - ex Libris...

"Murhe ja autuus", Meg Mason, Kustannusosakeyhtiö Otava, 2022, 346 s., suomentanut Maria Lyytinen.

"Uudessa-Seelannissa syntynyt, nykyään Sydneyssä asuva Meg Mason

aloitti uransa Financial Timesin toimittajana Lontoossa. Hän on sittemmin kirjoittanut lukuisiin eri lehtiin, kuten Sydney Morning Herald, Vogue, ELLE, 

Marie Claire ja The New Yorkerin Daily Shouts -osio. Nykyään Mason kirjoittaa myös kirjoja."

 

                                                     ©Grant Sparkers-Carroll
 

"Martha on juuri täyttänyt neljäkymmentä. Joskus hän työskenteli Voguessa ja haaveili kirjoittavansa romaanin. Nyt hän tuottaa sisältöä internetiin ja on Oxfordin elinpiiriensä ainoa ihminen, jolla ei ole tohtorintutkintoa tai vauvaa. Hänen huolehtiva, ruokaa laittava, häntä teinistä asti rakastanut miehensä on juuri muuttanut pois.

Marthassa on ollut jotain vialla jo pitkään. Kun hän viimein löytää syyn ja selityksen, saattaa joidenkin unelmien kannalta olla jo liian myöhäistä.

Mutta ehkä aloittamalla alusta hän voi kirjoittaa tarinalleen paremman lopun. Ainakin nyt hän voi olla rehellinen." (Lievelehti)

 

Uusi kirjailijatuttavuus, jonka uunituore teos taustoittuu kirjailijan omalla urakokemuksella maustettuna ajankohtaisesti yhä yleistyvillä mielenterveyden häiriöllä ja tyypillisellä nelikymppisen naisen elämän välitilinpäätöstiedoilla, etsimisellä ja löytämisellä... Teoksen esittelyssä oli paljon elementtejä, jotka sinänsä eivät varsinaisiin kiinnostuksen kohteisiini lukeudu eivätkä tähän aikaan istu, mutta rohkeasti ja avoimin mielin:

Martha:  -  Sanoessani, ettemme me Patrickin kanssa oikeastaan koskaan varsinaisesti olleet tavanneet, että Patrick vain oli "aina ollut siinä".

Katsahdin miestäni, joka yritti samalla onkia lasistaan jotain näkymätöntä, ja käännyin taas naisen puoleen. "Se vain yksinkertaisesti oli aina siinä.

Ei sitä koskaan miettinyt, mistä se siihen oli ilmestynyt, koska ei sellaista aikaa edes muistanut, kun se ei ollut siinä. Eikä siihen vieläkään kukaan mitään erityistä huomiota kiinnitä, jos se on yhä paikoillaan." 

 

Marthan sisar,  Ingrid:  - Hän oli minua vuoden ja kolme kuukautta nuorempi ja naimisissa miehen kanssa, jonka tapasi kompastuttuaan tämän kotitalon edessä, kun mies oli siirtämässä roska-astioitaan tyhjennystä varten. Siskoni odottaa neljättä lastaan. Kun hän lähetti tekstiviestin kertoakseen, että taas on poika tulossa, hän lisäsi viestiin munakoison, kirsikoiden ja avattujen saksien kuvat. Viestissä luki: "Hamishilta pannaan kirjaimellisesti piuhat poikki."

 

Masonin kirjoitustyyli on sujuvaa, hallittua sekä paikoin hervottomankin humoreskia ja ironistakin. Monia arkisia tapahtumia, yhteensattumia, lapsettomaksi jäämistä ja runsaasti kuvauksia mielen horjumisesta ja sen vaikutuksesta elon kulkuun ja hallintaan/hallitsemattomuuteen. 

Marthan sairauden diagnoosia ei nimetä, eikä se ole oleellista, vaan jättää tilaa lukijalle. Yleissävy ei kuitenkaan on synkistelevä, vaan pikemminkin mallia:

kyllä tästä selvitään.

 

Patrick:-  Avioliitoissa tapahtuu asioita, vääryyksiä, jotka ovat niin mittavia, ettei niitä voi edes pyytää anteeksi. Sen sijaan, kun katsoo sohvalla televisiota ja syö päivällistä, jonka toinen on valmistanut sillä aikaa kun itse on käynyt sairaalaan jäljiltä suihkussa, sitä sanoo: Patrick? Niin. Tämä kastike on hyvää...

Ja kyllä tästä alun skeptisyydestäni huolimatta muodostui - jos ei nyt vallan mukaansatempaava - niin kuitenkin ihan mukava lukukokemus. 

Meg Mason osaa asiansa  tässä genressä,  persoonat ja keskusteluosuudet ovat luontevia, kipakoita ja hervottomiakin, kuitenkin konaisuus pysyy hyvin raameissaan  ja mielenkiintoista on, kuinka ja missä merkeissä hän kirjailijanuraansa jatkaa.

 

Teosta oivasti  avaava ja analysoiva  arviointi löytyy klikkaamalla tästä: Kirjaluotsi :)

-  "Martha" hän (Patrick) sanoi myöhemmin vieressäni maaten. "Kaikki on rikkonaista ja sekaisin ja ihan hyvin. Sellaista elämä on. Vain niiden välinen suhdeluku vaihtelee. Yleensä ihan omia aikojaan. Heti kun ehtii luulla, että näin tämä menee tästä ikuisuuteen, suhdeluku muuttuu taas,"

 

Niinpä: