maanantai 15. heinäkuuta 2019

Paulo Lins: "Ja sitten soi samba / Desde que o samba é samba" - ex Libris...


"Ja sitten soi samba", Paulo Lins, Aviador Kustannus, 2019, 400 s., suomentanut Tarja Härkönen.

"Paulo Lins  (s.1958) nousi maailmanmaineeseen romaanillaan
Jumalan kaupunki, joka sijoittuu Rio de Janeiron Cidade de Deus-favelaan,
josta myös Lins itse on lähtöisin. Hän kuvaa tuotannossaan sitä armotonta mekanismia, jolla köyhyydestä sikiää väkivaltaa ja kuolemaa.
Toisaalta hän kuvaa teostensa henkilöitä syvällä ymmärryksellä ja kielellisesti rikkaalla tavalla, joka vetoaa lukijaan sekä voimakkaan emotionaalisesti että omantunnon kysymyksiä herättäen." (Lievelehti)

©André Luiz D. Takahashi 

"Samba syntyi Rio de Janeiron kortteleissa vajaa vuosisata sitten, kun Brasilian "Koillismaan" eli Bahian mustat muuttivat joukolla silloiseen pääkaupunkiin. Tämä on 1920-luvun loppuun sijoittuvan teoksen historiallinen tausta, 
joka kehystää päähenkilöidensä tanssin sykkeen ja kaikkien elämän värien täyttävää arkea ja juhlaa. On parittajia ja prostituoituja, laulajia ja tanssijattaria. Romaani kertoo vallasta ja väkivallasta, maksetusta ja aidosta rakkaudesta sekä ajasta jolloin koko maailman myöhemmin valloittava samba eli nuoruuttaan." (Takakansi)


Paulo Lins sai edellisellään Jumalan kaupunki, 2016 tämän tytön sukat  makkaralle kertaheitolla: Ihailen suuresti brasilialaisten kykyä elää tätä hetkeä ja tätä päivää täysin sydämin! Kykyä, jonka me huolirepun kantajat olemme suureksi osaksi kadottaneet.

Sama pätee myös tämän uutukaisen suhteen.  Verryttele siis lanteet ja notkista nivelet sekä anna Paulo Linsin tempaista Sinut mukaan vauhdikkaaseen seikkailuun samban syntysjoille, elämäiloon -  entusiasmo pela vida!!  Muistiinpanoja ja omia tiedonhakuja löydöksineen ja polkuineen tuli lukiessa runsaudenpulaksi asti, ja postauksesta iloisenkirjava tilkkutäkki kuin itse Brasilia kansallisine sulatusuuneineen, joten yritän poimia joitain hippuja ja tärppejä, (lihavoituja sanoja klikkamaalla saat halutessasi lisätietoja):

-  Meissä on inhimillisyyden suuruus ja runouden valtius, yksi niistä asioista, 
jotka saavat meidät elämään yksinomaan nykyhetkessä, aivan kuten nyt; rumpuryhmä on hyvin harjoitellut, kuten koko koulu, samba on kaikkien esiintyjien ja yleisön huulilla. karnevaaliasut ovat kevyitä, jotteivat ne rajoittaisi liikkumista; lipunkantaja ja lipunsuojelija astelevat pikkukengissään
Paulinho Naval

Valdemar ei ole astunut vuosiin kirkkoon jalallaan, eipä ole isä meitää,
 ave mariaa tai uskontunnustusta sen huulilta kuultu, Ei esi-isien uskonnon laita ole sen kummempi, macumbassa käy vain exun päivänä pyytämässä 
Sielujen kohtaamisten Traca-Rualta suojelua kadulla, harmoniaa naisväen kanssa ja turvaa kotiin. Älyvapaata touhua... Meikä kyllä istuu kuin nakutettuna kirkonpenkissä joka sunnuntai ja macumbassa torstaisin, sillä jos Jumala ei kuule, niin Oxalá kuulee. On parempi olla kaksi isää kuin yksi. 

Paitsi erilaisten  uskontojen ja uskomusten kuten pyhien isien ja äitien suhteen saamme pikaperehdytyksen erityisesti  sambassa käytettyjen soitinten  tamborimin, surdon cuican ja reco-recon sekä cavaquinhon maailmaan.

-  Oikeassa sambassa piti olla umbada- ja candomblé-temppeleiden rummutuksen vimmaa, jykevää komppia luomassa pohjaa ja terävyyttä erottamaan iskuja toisistaan. 
- Piti soittaa sambaa, joka suoristaa pohkeet ja karkottaa surut siltä joka laulaa ja tanssii. Sambaa, jota voi laulaa ja tanssia karnevaalikulkueessa.

Paulo Lins on oma lukunsa mainiona tunnelmanluojana ja oman kulttuurinsa tulkkina. Hän maalaa silmiemme eteen samban syntyhistorian rikkain, faktapohjaisin värein.  Hänen tekstissään konstailematon ja särmikäs kerronta sykkii elämää: rakkaus hehkuu ja roihuaa, mustasukkaisuus viiltää ja särkee, 
jos ei pistooli niin tappavanliukas veitsi on aina käden ulottuvilla, ystävyys ja lojaalisuus ovat vahvoja sekä jokainen elämä iloineen ja suruineen on yksiselitteisesti elämisen arvoista. Positiviista, riemukasta ja nautinnollista luettavaa!

Lukiessa tunsin  jälleen jalkojeni alla praiojen lämpöisen hiekan hellinnän, sieraimissa poltettujen sokeriruokopeltojen kutittelevan tuoksun, näin silmissäni jäntevien capoeirojen notkeat liikkeet ja maistoin Bar do Brasilin voimakkaan presson maun sekä näin silmissäni juhlavan candomlé-kulkueen etenemisen kohti rantaa ...

Taatusti tavanomaisesta  irtirepäisevä matka lattarimusiikin, eritoten samban ja Brasilian ystäville  värien täyttämän arjen ja elämän juhlaan.  
Tarja Härköseltä suorastaan herkullinen suomennos!

Ja hyväksi lopuksi sambaa: alkujuurilta: Francesco Alves: Me faz carinhos, 
por favor!

- Taiteellisessa luomisessa rakkaus ei ole yhteenlaskua, antamista tai jakamista. Se on lahjoittamista. Paulinho Naval

Ihmisenä olemisen tarkoitus on moninkertaistaa rauha loppumattomiin.

Muito obrigada:
©©Brasilialainen Paulo Lins nousi kansainväliseen maineeseen vuonna 1997 ilmestyneellä romaanillaan Cidade de Deus. Kirjailija kasvoi samannimisessä favelassa, yhdessä Rio de Janeiron laajimmista. Lins kuvaa tuotannossaan ja erityisesti tässä teoksessaan sitä armotonta mekanismia, jolla köyhyydestä sikiää väkivaltaa ja kuolemaa. Vuonna 2017 ilmestynyt suomennos Jumalan kaupunki kertoo julmankauniilla tavalla favelan nuorista ja heidän unelmiensa tukahtumisesta rikollisuuteen ja väkivaltaan. Kirjailija kuvaa luomiaan hahmoja lämpimästi ymmärtäen ja romantisoimatta.
Jumalan kaupunki on saavuttanut maailmanlaajuista mainetta myös Fernando Meirellesin ohjaamaana elokuvana. Lukuisia palkintoja kerännyt City of God -elokuva oli neljän Oscarin ehdokas, ja Time-lehti on valinnut sen yhdeksi sadasta kaikkien aikojen parhaasta elokuvasta.
São Paulossa asuva Paulo Lins on julkaissut useita romaaneita, runoutta sekä elokuvakäsikirjoituksia. Hänen viimeisin suomennoksensa on
Brasilialainen Paulo Lins nousi kansainväliseen maineeseen vuonna 1997 ilmestyneellä romaanillaan Cidade de Deus. Kirjailija kasvoi samannimisessä favelassa, yhdessä Rio de Janeiron laajimmista. Lins kuvaa tuotannossaan ja erityisesti tässä teoksessaan sitä armotonta mekanismia, jolla köyhyydestä sikiää väkivaltaa ja kuolemaa. Vuonna 2017 ilmestynyt suomennos Jumalan kaupunki kertoo julmankauniilla tavalla favelan nuorista ja heidän unelmiensa tukahtumisesta rikollisuuteen ja väkivaltaan. Kirjailija kuvaa luomiaan hahmoja lämpimästi ymmärtäen ja romantisoimatta.
Jumalan kaupunki on saavuttanut maailmanlaajuista mainetta myös Fernando Meirellesin ohjaamaana elokuvana. Lukuisia palkintoja kerännyt City of God -elokuva oli neljän Oscarin ehdokas, ja Time-lehti on valinnut sen yhdeksi sadasta kaikkien aikojen parhaasta elokuvasta.
São Paulossa asuva Paulo Lins on julkaissut useita romaaneita, runoutta sekä elokuvakäsikirjoituksia.

16 kommenttia:

  1. Pikkasen särähti tuo Koillismaa, mutta koska olen sieltä kotoisin ja ylypiä siitä, voin vain kehua synnyinseutujeni maisemia: soita ja tuntureita. Siellä ajaessa ilmoitinkin miehelleni, että olen suokansaa...
    Mikä ettei, saattaisihan sitä matkustaa vaikka joskus Brasiliaankin, tosin yrittäisin kyllä vältellä sambafestivaalit väentungoksen takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai! Koillismaan, vaikkakin lainausmerkeissä, kohdalla kohosivat omatkin kulmakarvat ja luin kahteen kertaan, muutoin lukiessa olikin vain hymy huulilla.

      Tuo kuukausi Brasiliassa oli meille sellainen once in a lifetime kokemus, joka muutti pysyvästi myös omaa asenne- ja arvomaailmaa ja herättää edelleen hilpeitä muistoja;) Tarkoitus oli brasilian portugalin kurssit käyneinä palata seuraavana vuonna. Intensiiviset kurssit käytiinkin, mutta sitten terveys teki juuri matkan alla tenän...
      Oivaa viikonjatketta ja hyviä kesäfiiliksiä Sinulle!

      Poista
  2. Niin vaikuttaa olleen aistikylläinen lukuelämys, taas, Paulo Lins, että mitäpä tuonne matkustamaan kun lukemisella pääsee noin lähelle:) - Tarja Härkösen suomennoksen muistan Jumalan kaupungista, kertakaikkisen upea!

    Minäkin aloittelin portugalin kursseja muutama vuosi sitten, ja kovasti ärsytti kun piti samanaikaisesti suht omaperäisestä kielestä - ainakin lausumisen osalta - opiskella sen kahta versiota samanaikaisesti: brassi- ja portugalin versio. Kuin olisi opiskellut italian kurssilla myös napolin murretta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena; juuri näin onnellisesti tässä kävi ja aistikylläinen - mainio ilmaus - kyllä!

      Itselle kävi niin, että kuvittelin espanjankielentaidolla pärjäväni, ja olihan siitä apua, mutta pintapuoliseksi jäivät keskustelut. Sitten myös yllätyin, että on niin suuri ero portugalin versioiden suhteen. Brasilian suurlähetystössä oli tuolloin tarjolla patevä puolen vuoden kurssi siitä. Eipä silti, onhan Suomenkin murteissa melkoisia eroja...

      Poista
  3. Arvasinkin, että sinä jos kuka luet juuri tämän kirjan! Oli varmasti Brasilia-kokemuksesi ansiosta sinulle vielä antoisampi lukuelämys kuin muille lukijoille! Minua on kiinnostanut joskus se Jumalan kaupunki, mutta muistaakseni sitä ei ole täkäläisissä kirjastoissa, kun olen joskus netistä hakenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu; mihinkäs se koira kirpuistansa:) Värikylläinen sukellus samban syntysijoille, pilvisen päivän riemu ja ilo! Jumalan kaupunki on myös mainio kuvaus vallan toisenlaisesta elämästä ja arvoista. Brasiliassa toteutuu Viktor Borgen lausahdus: Hymy on lyhyin etäisyys kahden ihmisen välillä...

      Poista
  4. Sinulla on fantastinen taito kirjoittaa nämä tekstisi siten että loppukappaleessa alkaa askel kevetä ja huumori kukoistaa 💚 Nautin kovasti tuosta kuvauksesta missä hiekka helli jalkapohjiasi...

    Minun tanssini on salsa. Kuubalainen ystäväni Alfredo sanoo että Kuubassa kaikki tanssivat sitä. Hän 8-vuotias lapsenlapsensa Jorge Alfredokin salsailee täyttä päätä 😀 On nuo lattarit niin vetäviä ja ihania tansseja.

    Tanssi sinä sambaa rakkaudella portugalin kielellä, minä tanssin salsaa espanjaksi. Ay que bueno ❤️ Tango jätetään argentiinalaisille 😎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta Rita A ja huippua jos Sinulla alkoi jalka vipattaa! Levylautasellasi vissisti soi Gibson Brothersien Cuba(Quiero bailar a salsa)? Salsa on hauskan näköistä katsottavaakin, kun siinä ollaan lähes paikallaan.
      Kyllähän tango - nimenomaan argentiinalainen eleganttia ja tenhoavaa on, mutta me tytöthän iloitellaan näissä helmainhulmutusten merkeissä:)

      Poista
    2. Enpä tunne Gibson Brothersia. Täytynee googlata huomenna. Salsaa voi todellakin tanssia postimerkin kokoisella lattialla, mutta kyllä minä itse siihen tyyliin verrattuna heilun kuin heinämies salsatessani 😃

      Poista
    3. Kurkista ja kuuntele, nämä hilpeät velikullat saavat kyllä jalan vipattamaan ja suun messingille; heilumisiin:)

      Poista
    4. Hih, kuuntelin ja kivaksi totesin. Olisi vaan saanut olla kokonaan espanjaksi eikä englanniksi. Tässä sinulle koettavaksi tämänhetkinen suosikkini katusalsan saralta. Tanssin usein tämän siivittämänä ❤️

      https://www.youtube.com/watch?v=XnSwb0n7odo

      Poista
    5. Pitää paikkansa!
      Ja linkistä kiitos & WAU & WOW & bailabaila:)
      Mahtavaa kuultavaa ja katsottavaa, ei meinannut paikallaan eikä nahoissaan pysyä tämäkään tyttö.
      Sopii takuuvarmaksi pilvisenkin päivän ja mielentilan poistajaksi enkä ihmettele yhtään, että Sinulle tanssiksi menee. Kyllä musiikki kaikkinensa ja tanssiminen, jota etenkin ennen tuli paljon harrastettua, ovat elämän nautintoja ja suolaa:))

      Poista
  5. Lämmin kiitos "mummolle"! Yleensä en kommentoi kritikkejä tai blogeja käännöksistäni, mutta nyt on pakko. Tämä arvio on nimittäin ainoa laatuaan tästä kirjasta tähän mennessä, enkä oikein usko, että kukaan Sambaan enää tarttuu, sillä se ilmestyi kesäkuun lopulla ja nyt ollaan kohta joulukuussa. Kolmekymmenvuotisella urallani tämä on ensimmäinen kerta, kun arviot käännöksistäni jäävät yhteen kappaleeseen, yleensä niitä tulee vähintään puolenkymmentä. Olen aivan ihmeissäni. Kirja on vaiettu täysin. Eikö Brasilia kiinnosta, eikö portugalinkielinen maailma kiinnosta? Onko juuri tämä kirjailija jotenkin mitäänsanomaton... Ei luulisi, Paulo Linsin ja Jumalan kaupungin tietävät Brasiliassa kaikki, luulisi että hänen toinen romaaninsa herättäisi uteliaisuutta täällä meilläkin. Vai onko samba yksinkertaisesti liian vieras asia meille? Vai onko kyse siitä, ettei pienen kustantamon kirja liiku, niin ettei sen olemassaolosta tiedetä. No, kohti uusia seikkailuja sitten vaan! Onneksi tämä ainoksi jäänyt arvio oli myönteinen sekä Paulolele että minulle! Jäi hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mieltä ilahduttaneesta kommentistasi, joka jätti ilmaan paljon kysymyksiä!

      Paulo Lins: mitäänsanomatonko? Ei totta totisesti!! Molemmat suomennetut teokset ja käännöksesi ovat yksinkertaisesti loistavia välittäen Brasilian monimuotoisuutta, iloa, valoa ja lämpöä! On helppo ymmärtää kirjailijan suursuosio kotimaassaan.
      Olen itse oleskellut Brasiliassa kuukauden verran, käynyt sen jälkeen suurlähetystössä brasilianportugalin kielikurssit vakaana tarkoituksena palata uudelleen, mikä ei valitettavasti onnistunut. Mutta matka muutti pysyvästi maailmankatsomustani positiiviseen suuntaan. Olisiko Brasilia jotenkin suomalaiselle mentaliteetille "liian paljon/liian runsas/liikaa elämäniloa ja hymyä" faveloiden ohella??
      Reissulta kotiuduttua kävin terveysasemalla ja istahdin iloisesti hymyillen hyvät huomenet toivottaen ja jotain kauniista kelistä mainiten ryppyotsaisten tyhjyyteentuijottelijan väliin penkille, jolloin välittömästi tuli molemmin puolin tilaa tyhjän tuolin verran epäluuloisten katseiden mallia: "Onko tädiltä jäänyt aamupillerit popsimatta?" myötä. No, ei ollut...

      Bloggareiden joukossa on monia, joita kiinnostaa kielialueen kirjallisuus, vinkkejä vaihdetaan ja niistä otetaan kiinni, ehkäpä tämä on vasta viriämisasteella...
      Sama koskee pienkustantamoiden tarjontaa, jota myös itse suosin, sillä ne tarjoavat erilaista, kiinnostavaa ja massasta tervetulleesti poikkeavaa laatukirjallisuutta meille lukijoille. On tullut myös tehtyä kirjastolle useampia läpimenneitä hankintaehdotuksia näiltä tiimoin.

      Kääntäminen on taitolaji, etenkin kertomakirjallisuuden. Olen itse toiminut liike-elämässä sekä ulkomaankirjeenvaihtajana että kielenkääntäjänä, ja joskus liiketekstien sävyjen välittäminen vastaanottajalle aiheutti paljonkin pohdintaa, voin vain kuvitella mitä se esim. Linsin tapauksessa on tarkoittanut.
      Mutta jatketaan harjoituksia näissä merkeissä positiivisin mielin! Uusia kiinnostavia käännöksiä odotellessa toivotan Sinulle hyvää ja valoisaa pian alkavaa adventtiaikaa:)

      Poista
    2. Kiitos Takkutukalle (en tiedä teidän oikeita nimiä täällä...) kannustavasta kommentista. Kyllä, Brasilia on monelle liikaa, liian hahmoton... Mutta jatketaan me, jotka erotamme siitä yksityiskohtia, joihin tarttua. Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta!

      Poista
    3. Kiitos itsellesi sekä Jumalan kaupungin että tämän Samban hersyvistä käännöksistä sekä kommenteistasi, jotka ilahduttivat!
      Näin päivän teemaankin liittyen: pidetään tätäkin lippua korkealla, mainiota itsenäisyyspäivää ja keveitä askelia kohti joun taikaa:)

      Poista