Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA, 2015, 236 s.
Esko Kalevi Juntunen on kuopiolainen Yhteiskuntatieteen tohtori, dosentti.
"Kirjassa tarkastellaan maailmantaloutta ja sen tulevaisuutta mielenkiintoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kirjassa esitellään maailmantalouden tasapainoon vaikuttavia kehitystrendejä ja strategioita uudella tavalla. Maailmantalous sakkasi vuonna 2008. Käänne parempaan tuntuu viipyvän. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys muistuttaa 1930-lukua, suuren laman aikaa. Nyt talouskriisi pitkittyy, ja ilmassa on samankaltaista epävarmuutta.Maailmantalouden painopiste on muuttumassa Yhdysvaltain vetämästä länsikeskeisyydestä Kiinan vetämään itäkeskeisyyteen, jota Intian kehitys on voimistamassa. Painopisteen siirtyminen on luonnollista väestötekijöiden ja maailmankaupan vapautumisen seurauksena.
Idän nousu aiheuttaa monia strategisen painopisteen muutoksia.
Nykyihminen ei ole ainutlaatuisempi tai viisaampi kuin aiemmat sukupolvet olivat. Samat virheet ja tapahtumat näyttävät toistuvan. Tapahtumat näyttävät seuraavan pitkiä syklejä, joissa yhteiskunta kehittyy maatalousyhteiskunnasta tietoyhteiskunnaksi tai raatajayhteiskunnasta kartuttajayhteiskuntaan. Yhteiskunnan syklejä on tutkittu muun muassa Kondratieffin ja Sarkarin sykleillä sekä yhteiskunnan elinkaarilla. Kehityksen takana on väestön ikärakenne, joka muuttaa kuluttamisen ja tuottamisen painopistettä väestön ikääntyessä.
Ihminen on kokonaisvaltainen olio, joka joutuu toimimaan taloudellisesti, psykologisesti, sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja ottamaan huomioon luonnon vaikutukset. Hän ei voi olla vain homo economicus. Siksi on löydettävä vastauksia nykypäivän taloudelliseen kehitykseen, johon vaikuttavat alueelliset strategiat, väestön ikärakenne, energiansaanti ja ympäristötekijät." (Kustantaja)
Kustantaja toteaa, että "Kirjoittaja haastaa lukijaa uudenlaiseen ajatteluun ja kyseenalaistaa tavanomaista viisautta. Tartu haasteeseen!"
Ja minä tyttöhän tartuin: näin pääsiäisaikaankin istuen tästä muodostui eräänlainen kärsimyksellisen ja hiuksianostattavan näytelmänkin piirteitä omavaa Golgatan suora,
mutta avartava sellainen, tarvottavaksi; ajankohtaista ja tärkeää asiaa aina ja etenkin näin vaalien alla. Teos on selkeä ja lohdullinenkin selvittäessään elinkaarien avulla eri alueiden ja yhteiskuntien kehitystä sekä etsii ja löytää kokonaisvaltaisempaa, yli kvartaalitaloudellisen tarkastelun ulottuvaa näkemystä.
Ehdottoman positiivista on se, että kerrankin visioidaan tulevan kehityksen vaihtoehtoja ja listataan erilaisten toimintamallien seuraumuksia, eikä ryvetä menneessä suossa voivotellen,
eikä liioin häärätä näennäistärkeissä asioissa, poimimassa lillukanvarsia ja laskemassa puita näkemättä metsää. Todetaan, että taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla seikoilla on omat syklinsä ja että erilaiset ratkaisut johtavat erilaisiin lopputuloksiin. Viime aikojen kehitystä, tai oikeammin sen totaalista puutetta, kotomaassakin seuratessa samoin kuin käynnissä olevia vaalikeskusteluja kuunellessa on suorastaan ajatunut kanalihalle ja kauhistuksen partaalle...
Mihin ovat joutuneet keskustelu- ja debattitaito, halu ja kyky tehdä tarvittavia kipeitäkin päätöksiä ja vastuunkanto niistä, kokonaisvaltainen visio ja rahkeet sen toteuttamiseen???
Ajatuksia herättävä, aivonystyröitä hierova ja pohdiskelujen poluille pukkaava paketti!
Ja olisipas se vähintäinkin vinkeää, jos tällä Telluksella riittäisi tallattavaa vielä arvoisalle
Murmeliviisikolle & heidän iloisille ikätovereilleenkin...
Kestävän kehityksen puolesta
utopiseeraa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti