Virkavallan todettua kotomaassa taannoin kerjäläisten nietosten tieltä häippäisseen on talvipakolaisuus heilläkin täällä runsastumassa. Tavattavissa kirkkojen ja mercadojen edessä.
Tässä mäkimercadomme ovensuussa kökötteli hoidettu, hyväkuntoinen nuorukainen vaivautuneena työpuvussaan hihoja ja puntteja nykien, surkeaa naamanilmettä kasvoilleen asetellen ruskea repaleinen aaltopahviplakaatti kourissaan:
"Olen köyhä yksinhuoltajaäiti. Mieheni on jättänyt meidät. Tarvitsen apua. Ruokaa kolmelle pienelle lapselleni". Paikalliset, jotka yleensäottaen eivät näitä anelijoita juuri vilkaisekkaan, tankkasivat & tulkitsivat tätä tekstiä pariinkin otteeseen ihmeissään. No, kyllähän se tiedetään, jotta kukkokin tarvittaessa munii...
Tässpä meillä konkreettista Osku Pajamäen peräämää paskaduunia, hyvin organisoitua toimintaa, josta näille kyykkijöille ei taida juuri euroja eikä senttejä herua, mutta annetaan kaikkien kukkien kukkia:
Eikös juu:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti