Ornitologiaa: ekaa kertaa aamut ovat, miinus koiratrion perinteinen kuoro, vaitonaisia. Mustarastaita on vain muutamia ja nekin vähät hiirenhiljaa. Lievätkö karanneet sadekuukaudelta Afrikan puolelle huiluaan soittamaan? Sen sijaan pariin otteeseen on pääskyjä kaarrellut taivaalla sirkuttaen, nehän puolestaan vuosi sitten ilmaantuivat sankoin joukoin vasta maaliskuun puolella. Kattolokkipari naapurissa sen sijaan on paikoillaan ja heillä on kolme komiaa, ruskeankukertavaa poikasta, joita komentavat ja tuuppivat lentoon ja sardiininnoutoon. Yksi söötti pikkuruinen, ihan rehellinen talitintti pyrähti terassinkaiteelle morjestamaan:"Kas, työkin oottee tulleet!" Eivät siis ole lintumaailman vuodetkaan veljiä keskenään.
Besos: poskisellaiset ovat varsinainen taide- ja tekniikkalaji. Etenkin kun täkäläinen henkilökohtainen mukavuusalue muutoinkin on lyhyenläntä vs. oma iholletulon sietoraja. Madventuresin Matkailijan etiketin mukaan aloitetaan vasemmalta, mutta täällä oikealta, mikä on Mummolle aiheuttanut likipitäisiä , törmäyksenomaisia nenänhierontauhkia tervehdittävän kanssa. Vaari sen sijaan auvoisen luontevasti suikkii hymyhuulin suukkosia mennen tullen; jep-jep, ei ole reilua, mutta Uebung macht den Meister...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti