Jens Lapidus: "Paratiisikaupunki/Paradis City" - ex Libris...

"Paratiisikaupunki", Jens Lapidus, Like Kustannus Oy, 2021, 448 s., suomentaneet Sirje Niitepöld ja Petri Stenman.

"Jens Lapidus  (s. 1974)  on ruotsalainen dekkarikirjailija, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti etenkin kahdesta trilogiastaan. Stockholm Noir -trilogiasta on tehty niin elokuvia kuin tv-sarjakin, ja kolmesta myöhemmästä bestsellerjännäristä on luotu tv-sarja Top Dog. Tukholmalainen Lapidus on menestynyt asianajaja, joka on puolustanut Ruotsin pahamaineisimpia rikollisia. Hänen kaunokirjallinen tuotantonsa aihepiiri juontaakin juurensa juristin työhön. Uskottava kerronta Ruotsin alamaailmasta on vakuuttanut lukijat ympäri maailman: kirjoja on käännetty lähes 30 kielelle." (Lievelehti)

                                                       ©Anna-Lena Ahlström

 

 

"Tukholmalainen pikkurikollinen Emir joutuu mahdottoman valinnan eteen. 

Maan sisäministeri on siepattu alamaailman hallitsemalle, muurein erotetulle alueelle, ja viranomaiset haluavat lähettää Emirin pelastamaan ministerin. 

Toinen vaihtoehto on kävellä loppuiäksi vankilaan. Kaiken lisäksi tehtävä on hoidettava nopeasti, sillä ilman valtion tarjoamaa dialyysia Emir kuolee.

Lapiduksen riipivä tulevaisuudenkuvaus vie yhteiskunnan eriytymisen äärimmäisiin mittoihin. Murtuvatko muurit vai onko saarrettujen ihmisten kohtalo lyöty jo lukkoon?" (Takakansi) 

 

 

Aiemmat Lapidukset: VIP-huone (2014): Lapidus tuntuu solahtaneen sisään ammattitaustansa ja tekstintuottamisen pyhään yhtälöön ja on nyt kirjoittaessaan ikään kuin tanakasti kotikentällään. STHOLM DELETE   (2015):  Lapidus ei loivasti länkytä eikä joutavia jupise, vaan ammattitaustan & tekstintuottamisen taidon pyhä yhtälö koituu lukijan eduksi ja mielihyväksi. Lapiduksella on ihailtavan irtonainen, välähdyksenomainen flash- tyyli luoda tekstiä.

 

Nuo vahvuudet ovat läsnä tässä vuoteen 2025 sijoittuvassa uutukaisessakin, joten lukemisen rytmi on vaivatonta ja kerronnan kiinnostavuus sekä henkilöhahmot pitävät pintansa alusta loppuun saakka. Lisäpisteet ropisevat jälleen kerran polttavan yhteiskunnallisen, ratkaisemattoman kipupisteen käsittelystä.

Järva: -  Arthur ei ollut ainoa kollega, joka kutsui erillisaluetta vitsikkäästi Paratiisikaupungiksi. Järva oli kansankodin käänteinen ilmentymä. Toisaalta ehkä kollegat tarkoittivatkin, että se oli oikea paratiisikaupunki - rikollisille nimittäin - jossa saattoi mellastaa vapaasti ja jossa poliisi piti järjestystä huonommin kuin sijaisopettaja kasiluokalla. Tai sitten he ajattelivat, että tämä alue teki muusta Tukholmasta paratiisin. Rikolliset pidettiin poissa, ulkopuolella, lukkojen takana. Ongelma oli vain, että rähinöitsijät eivät elelleet keskenään - Järva oli suuri, erilisalueella asui paljon muitakin. Kaikki joutuivat kärsimään.

Lapiduksen teos on potentiaalista tulevaa kehitystä koskeva varoitus.  

Järva, Paratiisikaupunki, suljettu erillisalue pitäen sisällään ei länsimaisia maahanmuuttajia, työttömiä yms. on pelottava tulevaisuudenkuva meilläkin. Tanskan ghetot , jotka ovat kaupunkien alueita Tanskassa, joissa  asukkaiden tausta on erityisen etninen tai heillä on tietty sosiaalinen luokka- asema (Wikipedia) ovat todellisuutta. Suomessakin on samankaltaista alueellista ongelmien kasaumaa havaittavissa. Joskin myös ns. paremman väen suhteen on  eriytymistä tietyille asuinalueille ollut jo pitempään merkille pantavissa.

 

Emir: Lund -  näki omien kasvojensa tuijottavan peilin säröilleestä lasista: nyrkkeilijän nenä, leveä leuka, parransänki. Ennen: hänen järeät niskalihaksensa ja vakavat silmänsä olivat aina puhuneet selvää kieltään riippumatta siitä, mitä hän oli vetänyt ylleen. Sama se, miten hän sattui voimaan: hänen kanssaan ei kannattanut pelleillä. Mutta nyt hänen ihonsa oli kireä ja painunut kaulalta kahdelle pitkälle uurteelle - kuin sairaalapotilaalla, tai pakistanilaisella tai valkovenäläisellä pakolaislapsella. Ja silmät harhailivat. Kuin jollakulla, 

 joka pelkää.

 

Lapidus kirjoittaa lyhyitä lukuja hyvällä rytmiikalla ja verbaliikalla, jäntevällä sieppausdraaman juonenkuljetuksella,  sijoittaen tarinansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin raameihin ja rakentaen henkilönsä omaleimaisiksi  persooniksi.  Niitepöldiltä  ja Stenmaninilta kelpo suomennus. Kompakti kokonaisuus, joka ylläpitää  lukijan mielenkiinnon vaivattomasti vireillä. Mielenkiintoinen ja eräänlaiseen tulevaisuuden malliin peilaava lukukokemus, joka jättää pähkinän purtavaksi!

Vuoden striimatuin biisi Ruotsissa: 

Me uskottiin tähän maahan

vähän niinku Jumalaan

annettiin putoo rukousnauhan

sulauduttiin Svedulaan.

Mut teidän kansankoti muka

siit meille turhaan blastataan

sanotte: tiedetään kuka on kuka

mut me lähdettiin sotaan.

ResistanX:"Armalite"

 

 Jotta silleen...