Jan Guillou: "Tarinan loppu, Suuri vuosisata X/ Slutet på historien. Det stora århundradet X" - ex Libris...

 "Tarinan loppu. Suuri vuosisata X", Jan Guillou, Like Kustannus, 2021, 474 s., suomentanut Petri Stenman.

Jan Guillou (s.1944) on Ruotsin rakastetuimpia ja kiistellyimpiä kirjailijoita. 

Hän on kirjoittanut lähes 50 kirjaa ja toiminut journalistina Aktuellt-lehdessä, kolumnistina ja yhteiskunnallisena aktiivina. Guilloun tunnetuimpiin kirjallisiin tuotoksiin lukeutuu Suuri vuosisata -sarja, joka sukeltaa 1900-luvun suuriin kuohuihin Lauritzenin suvun näkökulmasta. Hänen menestysromaanistaan Pahuus sekä Hamilton-agenttijännärisarjastaan on tehty myös elokuvasovitukset." (Lievelehti)

 

                                                           ©Ulla Montan

 

"Julkkisasianajaja Eric Letang on kriisissä. Hänen ulkomailla pitkään asuneet äitinsä ja veljensä ilmestyvät eräänä päivänä Tukholmaan ja vaativat ylläpitoa. Samaan aikaan Ericin lakitoimisto taistelee pedofiiliepäilyjen lietsomaa moraalipaniikkia vastaan.

Sitten tippuu varsinainen pommi: lähes viisikymmentä vuotta maanpaossa ollut entinen SS-upseeri ja pesunkestävä natsi Harald Lauritzen palaa Ruotsiin.

Ja Harald-enolla on suvulleen tarjous, josta ei voi kieltäytyä." (Takakansi)

 

 

 

Jan Guillou on tehnyt tuotannollaan hienoa jälkeä ja lukijana sujuttanut itsensä luottokirjailijoitteni joukkoon, kuten esim. edellisen teoksen 

1968. Suuri vuosisata VII  (2018) yhteenveto  osoittaa:  Jan Guillou on  herättänyt ja herättää paljon polemiikkia elämänkulkunsa ja  napakoiden yhteiskunnallisten mielipiteidensä johdosta, joista voidaan toki olla montaa mieltä ja hyvä niin. Mutta hänen kirjallisista ansioistaan ei mielestäni voi olla kuin yhtä ja samaa mieltä: ne ovat kestävät ja kiistattomat.

Tarjous, josta ei voi kieltäytyä, mielenkiintoista! Oletko Sinä törmännyt sellaiseen ja jos, mihin se on johtanut?

 

Päätösosa sisältää herkullisesti nimetyt luvut: Kummitus, Norrtäljen tyttö,

Äiti helvetistä ja ampumavamman saanut veli, Noita piparkakkutalossa, 

Harald-enon tehtävä, Tappio, Kiristettynä neuvottelemisesta, 

Tasa-arvoiset pölyimurit, Potsdamer Platz 1:stä hänen majesteettinsa kuninkaan väärinkäsitykseen, Innovaatioita ja toiselle syvän kuopan kaivamisen onnettomuudesta, Normandian ihanat rannat,  Turskalaista, kunniamurhasta ja kulttuurien sodasta ja Siunattu olkoon maailman korkein perintövero sekä Epilogin. Potsdamer Platz 10. syyskuuta 2001. Kirjan alkulehdellä on lisäksi havainnollistava sukupuu, vuosi 1991.

-  Vierasnojatuolista noussut muukalainen näytti olevan kahdeksannella kymmenennellään.  

-  "Herra asianajaja", muukalainen sanoi saksaksi, "minulle on kerrottu että te puhutte saksaa." "Aivan oikein". Ja kuinka voin auttaa?" Eric vastasi saksaksi, edelleen vain hyväuskoisen uteliaana. "Minun pitää kenties esittäytyä", muukalainen jatkoi. "Minä olen Harald Lauritzen, asianajajan isoisän Oscarin veljen, Lauritz  Lauritzenin, vanhin poika.

-  Eric koki seuraavat sekunnit kuin aivojen läpi olisi kulkenut valokaari,

 joka aiheutti oikosulun kaikelle ajatustoiminnalle.

-  "Kuten kenties voitte ymmärtää, hyvä herra, tämä on yksi elämäni yllättävimmistä hetkistä", hän onnistui sanomaan. 

 

Teos sisältää myös paljon politiikkaa, Palmen tapausta ja eri  pääministereitä sekä yhteiskunnan muuttuvia trendejä, paino- ja kipupisteitä, terrorismia, 

mikä ajoittain puuduttaa, koska politiikka ei juuri kuulu innostuksen kohteisiini, joskin päälinjat ja yhteiskunnan tapahtumat luonnollisesti seurattaviin sellaisiin. Seikka, joka ei kuitenkaan teoksen kiinnostavuutta himmennä.

Horst & Eric:  - He olivat kuluttaneet energiansa yhteen ainoaan adrenaliininkatkuiseen pitkään purkaukseen. Heidän oli lähdettävä syömään jonnekin, mielellään "itävyöhykkeelle", ja tällä kertaa Horst tarjoaisi. 

Matkalla he juttelivat siitä, miltä asianajajan elämä lähivuosina näyttäisi, 

kun yhä useampi maahanmuuttaja leimattaisiin terroristiksi. Heillä pitäisi olla kädet täynnä asianajajan toimessaan. Ainakin niin kauan kuin puolustusasianajajat terroristijutuissa edelleen sallittaisiin.

 

- " Kun suuri terrorismin vastainen sota, tai miksi sitä silloin kutsutaankaan, joskus puhkeaa", Horst pohdiskeli, "on 1900-luku ehdottomasti ohi.

Silloin siirrymme uuteen aikakauteen.

 

Tämä, kuten sarjan aiemmatkin teokset, oli runsassisältöinen sukusaagoineen ja mielenkiintoinen aikakausien ja niiden trendien kuvaamisen värikkyyden ja osuvuuden vuoksi tällaiselle vuosisadan puolivälissä maailmaan putkahtaneelle naapurimaan tyttöselle. Guilloulla on sana hallussaan ja hän omaa niin herkullisten ihmissuhdekiemuroiden kerimisen, yhteiskunnallisten kipupisteiden esille noston kuin poliittisen satiiriinkin taidon, piikkejä ja sormella osoitteluja välttelemättä jättäen kuitenkin aina lukijalleen tilaa omille fundeerauksille ja päätelmien teolle faktojen/fiktioiden pöytään lyömisen jälkeen.

Tässä kronikassa toteutuu tuo valokuvastakin paistava, sympaattinen veijarin pilke hänen silmissään ;)                                                    

-  Jan Guillou on saattanut maaliin vaikuttavan työn. 1900-luvun historia on kirjoitettu yhden suvun kohtalon ja seikkailujen kautta.  Ölandsbladet

Vartoillessaan tarjousta, josta ei voi kieltäytyä, vakuuttavasta kerronnasta ja aikamatkailusta 

isosti  nautti: