sunnuntai 10. marraskuuta 2019

John Grisham: "Tilinteko/The Reckoning" - ex Libris...


"Tilinteko", John Grisham, WSOY, 2019, 471 s., suomentanut
Jorma-Veikko Sappinen.

"John Grisham  on maailman arvostetuimpia ja menestyneimpiä jännityskirjailijoita.Hän on koulutukseltaan lakimies, ja usein hänen romaaninsa sijoittuvatkin oikeussaliin. Monia Grishamin teoksia on filmatisoitu ja hänen kirjojaan on ilmestynyt yli 40 kielellä. Grisham asuu perheineen vuoroin maatilalla Mississippissä, vuoroin Virginian Charlottesvillessä." (Lievelehti)

                                                             ©Bob Krasner

"Pete Banning on rakastettu hahmo mississippiläisessä kotikaupungissaan: palkittu toisen maailmansodan sankari, hyvä ja harras maanviljelijä.
Eräänä aamuna vuonna 1946 hän nousee varhain, ajaa kaupunkiin ja tekee kaamean rikoksen. Sen paremmin oikeudelle kuin perheelleenkään hän ei kerro syytä teolleen ja on valmis viemään motiivin hautaansa. Grisham vie lukijansa matkalle 40-luvun syvästä etelästä sodan viidakoihin, mielisairaaloihin ja lopulta oikeussaliin, missä Banningin puolustusasianajaja yrittää pelastaa miehen kuolemantuomiolta." (Kustantaja)



Grisham lienee meille kaikille laatudekkarien ystäville tuttu, suomennettuja teoksia on  tämä uutukainen mukaan lukien huikeat 31 kappaletta.
Tilinteko jakautuu kolmeen osaan: Tappaminen, Luutarha ja Petos pitäen sisällään yhteensä 50 lukua, ja se kuljettaa meidät hiukka käänteiseti
murha-alusta sotatakauman kautta seuraavan polven koitoksiin.
Lopputulema vaikuttaa tämän päivän mittapuulla oudohkolta, joten onkin syytä pitää mielessä ajankohta ja maailmankolkat, joihin Grisham on osin historialliset tapahtumansa sijoittanut.

Pete Banning- heräsi eräänä kylmänä aamuna lokakuun alkupuolella vuonna 1946 ennen sarastusta, mutta ei aikonut enää jatkaa uniaan. Hän makasi pitkällään keskellä sänkyä, tuijotti tummaan kattoon ja kysyi itseltään ties kuinka monennen kerran, riittäisikö hänen rohkeutensa. Viimein, kun ikkunassa näkyi päivänkoiton ensimmäinen pilkahdus, hän hyväksyi synkän tosiasian, 
että tappamisen aika oli tullut. 

Oma  dramaattinen osansa tapahtumain vyöryssä on myös tri Hilsabeckin hoteisiin hoitolaitokseen, Whitfieldin psykiatriseen sairaalaan plaseeratulla Peten holhouksen alla olevalla Liza-rouvalla, joka on voimakkaan henkisen ahdingon tilassa.

John Wilbanks:  - katsoi olevansa päätänsä pidempi kuin yksikään toinen asianajaja Fordin piirikunnassa, ellei koko osavaltiossa, ja hänen uusi rikosasiakkaansa oli taatusti Nixin muita vankeja ylempänä. Heidän asemansa edellytti kunnollista tapaamispaikkaa ja sheriffin toimisto kelpasi mainiosti.

Ja John Wilbanksillä  riittääkin totisesti teoksen mittaan puuhaa ja aivonystyröiden hierontaa, sillä puolustettava ei puhu eikä pukahda, ei kiistä eikä myönnä, ei anna valittaa eikä  vedota, joten päätyy Jimmy Thompsonin  Old Sparky-nimiseen lopulliseen istuimeen. Hoidettaviksi jäävät tämän jälkeen  perintöasioihin ennalta sisaruksille siirrettyine tiluksineen liittyvä sirkus ja murhatun pastorin lesken Jackien "taloudellisesta hyvinvoinnista" kiinnostuneen "ystävän" innoittamana nostama  kanne liittovaltion oikeudessa  vastajina Florry sekä Stella ja Joel eli tapaus Bell vastaan Banningin kuolinpesä.

Teoksen kiintoisin osio liittyy kuuluisaan 26. ratsuväkirykmentin kohtaloon sijoittuen Filippiineille, Peten traumojen syntysijoille historiallisen
Bataanin kuolemanmarssin tiimoille. Tämä oli toisen maailmasodan aikana keisarillisen Japanin armeijan tekemä sotarikos, jonka kohteina oli filippiiniläisiä ja yhdysvaltalaisia sotavankeja. Kuolemanmarssi alkoi 10. huhtikuuta 1942. (Wikipedia)

Kokonaisuutena kompakti teos, joka hivenen yllättävästi jo alkumetreillä tarjoaa itse rikoksen  päähenkilön tuonilmaisiin toimittamisineen. Historiallinen osuus on hätkähdyttävän tehokkaasti kuvattu, lukija siirtyy riviltä toiselle silmät suurina, tuntee kurkkunsa kuivavan ja alkaa kaipailla välipalaa kuihtuvien vankien kohtaloita seuratessaan. Päässä pyörii kuin valotaululla: ei koskaan enää!
Silmät sulkemalla ja kieltämällä asiat eivät muuksi muutu. Utopistiksi nimeämisen uhallakin toivoa sopii, ettei maailmassa tällaista enää koskaan tapahtuisi.
Tuuhea ja immersiivinen teos, aitoa ja taattua Grishamia. Näin isänpäivänä teoksen lienee lahjakääreistään avannut monikin isä ja joulupukin kontissakin on vielä tilaa Tilinteolle:)

Isät, isänmieliset, lasten ja nuorten mieskaverit sekä ukit ja vaari-immeiset, olevat ja tulevat: pitäkää hyvää  huolta itsestänne ja läheisistänne, teille kaikille

lämpimät onnitteluni:

8 kommenttia:

  1. Grahamin teokset ovat laadukkaita. Tämäntyyppinen on erilaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke, eipä ole ainukaistakaan floppia käsiin Grishamilta osunut, ja tämä uutuus poikkeaa edukseen hienoisella erilaisuudellaan:)

      Poista
  2. Kiitos kirjan esittelystä. En lukenut tätä ihan tarkkaan, koska tämä on meillä omana, tosin odottaa vielä hyllyssä. Sekä mieheni että minä pidämme Grishamin kirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama tyyli täälläkin: ensin oma tutustuminen ja mahdollinen postaus, sitten vasta muiden arvioiden pariin.
      Grishamin ystävinä teillä on muikea lukukokemus edessänne, toivon. Kommentistasi kiitos ja sujuvaa alkanutta viikkoa Sinulle!

      Poista
  3. Tämä Grisham odottaa yöpöydän pinossa. Tykkään kovasti lukea sinun esittelysi ennen kuin tartun kirjaan, kiitos tästä.

    Olen Grishamin ystävä, kaikki olen lukenut pääosan suomeksi ja pari englanniksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara ja Grishamilla tuntuu meitä ystäviä rittävän, eikä ansioitta!
      Itse hämmästelin lukiessani, että vaikka sotahistoria meillä kuuluu vahvasti Kanssakulkijan tontille, niin tässä Bataanin osio sai marssimaan mukanaa ja kipaisemaan välillä vesilasin perään. Oivaa lukurupeamaa ja viikonalkua:)

      Poista
  4. Juoni kuulostaa kerrassaan mainiolta. Uskon että pitää lukijan otteessaan. Pakko tunnustaa että en ole lukenut ensimmäistäkään Grishamia. Niin hyvin esittelit että jos olisi aikaa lähtisin heti etsimään tuota teosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A; lähdetäänkös siitä, että aika aikaas kutai sekä että se, mikä ei ole takanapäin on/saattaa olla edessäpäin!?
      Hyvin on muistissa ne pitkälti toistakymmentä vuotta kahdella villiviikarilla, koirilla, isolla huushollilla ja vaativalla työllä yhdistettynä matkustelevaan Kanssakulkijaan.. Taisi jäädä aamulehden lööppeihin ja iltasatuihin tämä sarka tuolloin;)

      Poista