"Sotilaskertomuksia", Rudyard Kipling, Tiberius kirjat, 2018, 122 s.
"Rudyard Kipling (1865-1936), suuri englantilainen runoilija ja maailman huomattaimpia nykyaikaisia kirjailijoita, syntyi Bombayssa, Intian keisarikunnan pääkaupungissa joulukuun 20 p:nä 1865. Sekä isän että äidin puolelta on hän perinyt taiteellisia taipumuksia. Isä oli tunnettu maalari J. Lockwood, joka m.m. julkaisi Intian eläimiä ja ihmisiä nimisen kuvateoksen, ja eno oli kuuluisa taiteilija Burne-Jones.
Seitsentoistavuotiaana Kipling tuli sanomalehtimieheksi ja sai tilaisuuden matkustella laajalti Bengallissa, Kiinassa, Japanissa ja Pohjois-Amerikassa.
V. 1890 hän siirtyi Englantiin ja julkaisi siellä Hindostanilaiset ylänkökuvauksensa, jotka yhdellä iskulla tekivät hänen nimensä kuuluisaksi.
V. 1907 Kipling sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon."
©Pictorial Press Ltd Alamy Stock Photo
"Rudyard Kipling (1865-1936), suuri englantilainen runoilija ja maailman huomattaimpia nykyaikaisia kirjailijoita, syntyi Bombayssa, Intian keisarikunnan pääkaupungissa joulukuun 20 p:nä 1865. Sekä isän että äidin puolelta on hän perinyt taiteellisia taipumuksia. Isä oli tunnettu maalari J. Lockwood, joka m.m. julkaisi Intian eläimiä ja ihmisiä nimisen kuvateoksen, ja eno oli kuuluisa taiteilija Burne-Jones.
Seitsentoistavuotiaana Kipling tuli sanomalehtimieheksi ja sai tilaisuuden matkustella laajalti Bengallissa, Kiinassa, Japanissa ja Pohjois-Amerikassa.
V. 1890 hän siirtyi Englantiin ja julkaisi siellä Hindostanilaiset ylänkökuvauksensa, jotka yhdellä iskulla tekivät hänen nimensä kuuluisaksi.
V. 1907 Kipling sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon."
"Sotilaskertomuksia kertoo Pohjois-Intian brittiläisistä sodista afgaaneja vastaan. Mukana on venäläinen upseeri, joka katoaa; kaksi sankareiksi tullutta sotaintoista rumpalipoikaa; nuoren luutnantin vedonlyönti ja everstinpojan aikuistuminen. Kipling kuvaa joukkoja, jotka joutuessaan taisteluihin ovat eksyksissä,
mutta leireissä sotilaiden tarinat kukoistavat." (Takakansi)
Teos sisältää kertomukset: Kadoksissa, Kaksi rumpalipoikaa, Hänen oma aviovaimonsa ja Wee Willie Winkie.
Kadoksissa: - Onhan venäläinen varsin hauska ja miellyttävä, niin kauan kun hän pysyy alallaan, Itämaalaiseksi hän onkin vallan erinomainen. Ainoastaan silloin kun hän rupeaa vaatimaan, että häntä kohdellaan itäisimpänä länsimaisista kansoista, sen sijaan että hän on läntisin itämaisista, tuntuu hänessä rotuominaisuus, jota on kovin vaikea hallita. Hänen isäntänsä ei koskaan tiedä, mikä puoli hänen luonteestaan milloinkin puhuu. Sirkovitsh oli venäläinen
- oikea täysi venäläinen sanoi olevansa - joka näkyi ansainneen leipänsä palvelemalla upseerina jossain tsaarin kasakkarykmentissä ja toimimalla erään venäläisen sanomalehden kirjeenvaihtajana - lehden, jolla ei milloinkaan kahta kertaa ollut samaa nimeä...
Jos nyt jätetään tämä Kiplingin rooli imperialismin vankkana puolustajana - Orwell nimitti Kiplingiä Brittiläisen imperium profeetaksi - joka kuvastuu runossa White man's Burden (PartioWiki) ja hänen tokaisunsa naisista:
Nainen on vain nainen, mutta hyvästä sikarista saa sauhut & Rätti ja luu ja karvapehko (Wikiquote) omaan arvoonsa ja otetaan nämä kertomukset omana lukunaan, niin näin rauhan immeisenäkin on näissä pienimuotoisissa kertomuksissa ihan oma kepeä huumorinsa, viehätyksensä jermujen juttuina, rehvasteluina ja kepposteluina, ja ne olivat herkullistakin luettavaa.
Kipling on taitava kuvaaja ja vahva tarinaniskijä.
Ihminen, jolla on tarina, on aina kiinnostava. Kiplingillä on uskomattoman värikäs elämäntarina ja hän on laaja-alainen persoona sekä tasalaatuisena kirjailijana ja ihmisen otteisena sanaseppona ihka omanlaisensa. Ihan hauska ja seikkailurikas huumorilla ja venkuloilla tyypeillä höystetty hyppy Pohjois-Intian sekasortoiseen tuolloiseen tilanteeseen keskelle melskeitä ja veitikkamaistakin miehistä sotilasmeininkiä.
Jokken kirjanurkka tarjoaa lisää Kiplingin ystäville: Kipling runoilijana,
Kim, koko maailman ystävä, Viidakkokirja ja Meren Urhoja.
- Lajien naaraat ovat uroksia vaarallisempia... No, jonkinlainen vastaantulo Kiplingiltä, joten ihan kelpo tunnelmissa sodan melskeissä puntit vaan ei helmat pyörien
piipahti:
Kiitos linkkauksesta. Olen sielultani pikku poika, ja Meren urhoja on hyvä reipastumiskertomus, ja kertomus siitä, mitä lapsen hellittely pahimmillaan aiheuttaa, minusta se on Kiplingin teoksista paras, sillä siinä tulee ilmi myös pienyrittäjän arki, sekä suurkapitalismin toiminta, ja kiireet.
VastaaPoistaKiitos itsellesi ja pidä lujasti kiinni siitä pikku pojasta! Täällä taitaa sisuksissa vornia Peppi Pitkätossu ja Viimeinen mohikaani, joskin jälkimmäiseltä tuntuu yhä useammin;)
PoistaSuuryritykset pelaavat muiden rahoilla, mutta yrittäjällä on oma nahka liossa ja jälki on sitten sen mukaista... Jälkimmäisestä mainiosti Nassim Nicholas Taleb: "Oma nahka pelissä, Arkielämän piilotetut epäsymmetriat".
Intia tulee heti mieleen kun kuulen nimen Kipling. Enpä arvannutkaan että hän oli noin monipuolinen henkilö. Kiinnostava postaus, sivistäväkin. Olen silloin tällöin ajatellut että pitäisi tietää jotakin enemmän tästä merkittävästä kirjailijasta. Ja nythän se toive toteutui. Kannattaa vierailla sinun blogissasi 🙂
VastaaPoistaKiitos Rita A lämpimistä sanoistasi!
PoistaToisten postauksista oppii paljon ja tieto lisääntyy, eikä se todellakaan lisää tuskaa, vaan aiheuttaa halun etsiä lisää. Siinä sitä sitten ollaan sormet näppäimillä, nenä näytöllä & ajantaju kadoksissa.
Ai niin, - ja Kiplingille hatunnosto.
Kipling houkuttaa kyllä ja yhdyn edelliseen hatunnostoon: kiitos sivistyksestä!
VastaaPoistaKiitos Cara: ei tosiaankaan mikään satunnainen matkailija tämä Kipling ja oli todella kiintoisaa tutustua hänen elämäntaipaleeseensa ja tuotantoonsa laajemmin:)
Poista