maanantai 18. kesäkuuta 2018

Juhana Torkki: "Seneca: Elämän lyhyydestä" - ex Libris...


"Seneca Elämän lyhyydestä", Juhana Torkki, Kustannusosakeyhtiö Otava, 2018, 111 s. Latinankieliset alkuteokset: De brevitate vitae, De otio ja De Providentia.

"Juhana Torkki  (s.1977) on kirjailija, teologian tohtori ja maamme eturivin vaikuttajien puhekouluttaja. Hänet tunnetaan kirjoistaan Puhevalta (2006), Neuvotteluvalta (yhdessä Sami Miettisen kautta 2008), Tarinan valta (2014)
sekä Puhevalta käyttöön (2015)" (Takakansi)

"Roomalaisen Senecan  (n. 4 eKr. - 65 jKr.) elämänkerralliset tekstit puhuttelevat vahvasti nykyihmistä kahden vuosituhannen takaa. Seneca pohtii ajankohtaisia aiheita: Miten käyttää aika järkevästi? Miksi kiire on vahingollista? Miksi nautinnon tavoittelu ei johda onneen? Miksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita, ja mikä on paras tapa suhtautua epäonneen?"




Ydinkysymyksiä kaikki tyynni, joihin on kautta aikain etsitty ja edelleen ihminen etsii yksilötasolla vastauksia! Ehkä tärkeintä onkin itse etsiminen, löytämisen ja vastauksen jäädessä ainakin osin hämärän peittoon...

"Kirjan aloittaa Senecan appiukolleen kirjoittama teksti Elämän lyhyydestä,
 joka pohtii, miten käyttää viisaasti lyhyt ihmiselämä. Samaa ajankäytön teemaa hän jatkaa tekstissään Joutilaisuudesta. Viimeinen osa, Johdatuksesta, pureutuu kärsimyksen merkitykseen ihmisen elämässä." (Takakansi)

Mainiossa esipuheessaan Torkki johdattelee lukijan teoksen teemojen pariin heitellen ilmaan välikysymyksiä, kuten: "Mihin elämä sitten pitäisi käyttää jos ei hifistelyyn ja parturissa istumiseen?" Hän toteaa loppuriveillä, että Seneca oli jo elinaikanaan kiistanalainen hahmo. Joidenkin mielestä hän on täysin tekopyhä. Senecakin oli vain ihminen, yhtä ristiriitainen kuin jokainen meistä...
Hippokraateista emme ole edelleenkään päässeet eroon, jotta näiltä osin ei mitään uutta taivaankannen alla.

Lyhyydestä- Onko mikään typerämpi kuin niiden ihmisten mieli, jotka kerskailevat sillä miten viisaasti he suunnittelevat elämää? Heillä on koko ajan kova kiire ja touhu, että voisivat joskus elää paremmin. He suunnittelevat elämää - elämän kustannuksella. Heidän ajatuksensa ovat kaukana tulevaisuudessa. 
- Se riistää kunkin käsillä olevan päivän, luvatessaan tulevaisuuden se ryöstää nykyisyyden.

Joutilaisuudesta:  - Vaikka emme yrittäisi harrastaa mitään muuta kuin sitä, 
mikä on terveellistä, jo syrjään vetäytyminen itsessään tekee meille hyvää. Olemme parempia, kun olemme yksin.  -Vain joutilaisuudessa voit säilyttää sen, minkä olet kerran katsonut hyväksi. -  Vain joutilaisuudessa elämä, jonka nyt pirstomme mitä erilaisimpiin tavoitteisiin, voi virrata vakaasti yhdessä uomassa.

Johdatuksesta:  - Miksi hyville ihmisille sattuu paljon vastoinkäymisiä? Ei hyvälle voi tapahtua mitään pahaa, vastakohdat eivät sekoitu. Jokien paljous, taivaalta ryöppyävät sateet tai parantavien lähteiden vesimassat eivät muuta meren veden makua, eivät edes laimenna sitä - samaan tapaan kohtalon iskut eivät vaikuta vahvan ihmisen mieleen. - Hän, joka muutoin on rauhallinen ja vakaa, nousee vastaamaan kohtalon hyökkäyksiin. Hän pitää kaikkia vastoinkäymisiä harjoituksina.

Jälkikasvu on monasti asettanut ahtaalle tuon pahan sattumisen ja sen oikeudenmukaisuuden tivaamisen myötä. Asiaa on tullut pitkälti pohdituksi ja ruodituksi esim. omasta mielestäni ennenaikaisesti tuonilmaisiin siirtyneiden hyvisten kohdalla samalla kun pahikset edelleen reteästi porskuttelevat.
Ei niin mitään kohtuutta. Toisaalta taas, kun perätään elämän tarkoitusta voin helposti päätyä siihen, että elämä kysyy ja me vastaamme parhaamme mukaan.
Elämän tarkoituksen ajattelen olevan kasvamista omaan potentiaaliseen täyteen mittaani. Syntyjä syviä poiki ja luotaamaan lähetti siis tämä lukutuokio.

Onkin mieluisaa ja rauhoittavaa sekä perspektiiviä antavaa ja suhteellisuudentajua avartavaa aina välillä  palata antiikin filosofien pariin ja joutilaisuuteen, antaa ajatustensa liitää suuria kaaria, olla tässä ja nyt.
Tämä Juhana Torkin suomentama antoisa,  -nykykielellä  selfhelp -kirjallisuutta  -edustava teos onkin sisällöltään ja kerronnaltaan mitä mainioin - paitsi luettava  - myös inspiraation antaja, kyseenalaistaja ja lähtölaukaisin pois arjen aherruksesta ja rutiineista kohti suurempia linjoja ja sitä, mikä elämässä on tärkeää. Semminkin kun Senecan teoksista puuttuu ylipositiivinen naminamisiirappi. Sen sijaan niissä on vahva eettinen vire ja sen rinnalla pureva sarkasmi yhteiskunnan vähemmän ihailtavia ilmiöitä kohtaan. Kurantti teos!

 -  Elämä jakautuu kolmeen osaan: siihen, mikä on mennyt, siihen mikä on ja siihen, mikä on tulossa. Näistä se mikä on, on lyhyt; se mikä on tulossa on epävarmaa; se mikä on mennyt on varmaa.

 Näissä mietteissä:

4 kommenttia:

  1. Tämä postaus jostain syystä näkyi minulle vasta nyt.

    Mutta tuo kirja on sellainen, että tässä dekkarikesässä sopii hyvin välipaloiksi.

    Niinhän se: Yesterday is history, tomorrow is mystery, so live today.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainiota naposteltavaa jännityksen lomaan, vai pitäisikö sanoa varsinaista perusjännitystä...
      Juuri noin ja asetetaan panos today'lle:)

      Poista
  2. Yllätyn aina uudelleen siitä miten ajankohtaisia vanhat tekstit ovat 🌹Ihmisluonto ei ole tainnut vuosien saatossa muuttua miksikään. Kukahan se oli joka sanoi: "Ei mitään uutta auringon alla."

    Kiva postaus. Kävin kauan sitten kesäyliopistossa kurssilla nimeltä Antiikin kirjallisuus. Siinä tutkittiin muun muassa antiikin kirjailijoitten näytelmiä. Minulle jäi sen jälkeen moneksi vuodeksi halu ja tapa käydä aina kesäkuussa kirjastossa lainaamassa jokunen antiikin näytelmä. Nyttemmin unohtunut. Hauskaa että muistutit 📚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A, tuo samainen toteamus hyrisi lukiessa takaraivossa, ja siinä on pohjimmaltaan jotain hyvin rauhoittavaa:)

      Tuo käymäsi kesäkurssi kuulostaa tosi kiinnnostavalta. Noissa ikiaikaisissa näyttelmissä ja kirjoissa on ehdottomasti sitä jotain, glamouria ja klassista, joka tässä hektisessä maailmassa tekee hyvää sielulle ja sydämelle...

      Poista