perjantai 16. maaliskuuta 2018

Kauksi Ülle: "Maaemon lapset" - ex Libris...



"Maaemon lapset - Runoja 1987 - 2012", Kauksi Ülle, Palladium kirjat, 2018, 82 s., suomentanut Hannu Oittinen, kannen kuva ja kuvitus Evar Riitsaar.

"Etelävirolaisen runouden hallitseva kuningatar Kauksi Ülle (s. 1962) tekee tässä kirjassa toisen virallisen vierailunsa Suomen kamaralle, pohjoisten kielisukulaistensa pariin. Runoilijan laajasta tuotannosta Maaemon lapset poimii tekstejä vuodesta 1987 aina tälle vuosikymmenelle asti.
Aiemmin julkaistujen suomennosten ohella valikoima sisältää tuunattuja sekä uusia käännöksiä."(Takakansi)

 

 

 

No tässäpä meillä vekkuli uusi tuttavuus lahden tuolta puolen. Sekalainen valikoima vanhahtavaa kalevalaistyyppistä runoelmaa ja toisaalta räväkämpää ohjeistusta ihmispoloille ja tyttösille:

 

Isoäiti tuli lypsyltä ja sanoi:

Mene tyttö, 

kun sydän kutsuu,

opit sen 

sinäkin vielä.

Oletko muka nähnyt,

että hieho ei huoli

sonnin puskuista.

Elät vain kerran,

synnyt vain kerran,

rakkaus ja kuolema vie kumpikin...

 


                                                              © Harri Sundell

                                             Kuvassa: Kauksi Ülle & Evar Riitsaar 

 

 

 Varoituslaulu neitokaisille:

 

Luoja naista armahtakoon,

Maria sitä varjelkoon

joka elää aikanamme

hiukset vallan värjättyinä

tukka tuiki tupeerattu

sävytetty sävy sävyyn

kauniisti kasvot kalvakoitu

punat pantu poskillensa

sinet sievään silmän päälle

kulmakarvat kiskottuina

toiset tehdään rauhasetkin

kellä pannaan paljon päälle

liikaan vielä lisättäneen

silikonein sievistellen

rasvaimuin vyörytellen

kinttuloista kitsastellen

peräpeilit piilutellen

ettei jää perseestä tukea

ettei reikää pierun päästä... 

 

 

No, totuuden nimessä: tuo pieru-sana vähän arvelutti vaikken hienojen helmojen kantajaksi lukeudukaan, meilläpäin kun ilmiö on tunnettu nimellä tuhnu tai haaranapsu. Enkä nyt tuohon  veljeskansamme edustajan riimittelyyn keksi enempää tunteiden tulkintaa, mutta näin kevätauringon ilkikurisesti silmäkulmia kutitellessa, istui tämä kooste positiivisesti ja saumattomasti maanläheisen "kornilla" sisällöllään omaan hiukka urvahtaneeseen, kylmiin keleihin ja jääratoihin suivaantuneeseen olotilaan ja hurttiin huumorintajuun sekä vallitsevaan lepattelevaan tunnetilaan, -  ja puhutteli myöskin esim. Äiti -runon oivalla lopputoteamuksellaan:


Maa on meidän äiti. Taivas meidän isä. Me maailman lapsia... 

 

Tutustumisen väärtti, hyvänmielen kooste:) 

 

Maailman lapsena:

8 kommenttia:

  1. No ehti varoitukset ajoissa tänne kun en ollut vielä varannut aikaa kampaajalta vaikka olin suunnitellut. Jessus sentään, sieltä olisin tullut "hiukset vallan värjättyinä" 😎

    Muistan kouluajoilta hämärästi sellaisen äidinkielen tunnin jolla luimme Kalevalan ohjeita vaimoille (olen melko varma että se oli Kalevala). Ohjeiden ydin oli muistaakseni että kannattaa olla huoliteltu vielä aviossakin jotta miellyttää siippaa. Opettaja meille niitä tulkkasi :)

    Jokainen valitsee itselleen sopivat ohjeet. Itse en välitä silikonein sievistellä, mutta jospa kuitenkin varaisin sen kampaaja-ajan ja laitattaisin vaaleita raitoja 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kävipäs tuuri ja ajoitus nappiin, sillää raidat kuulostavat keväältä, vallan värjättynä punkkaritytöltä:) Vast´ikään täällä kulmakarvat kiskottuina, mutta rauhaset rauhoitettuina...

      Kalevala vaati kyllä siihen aikaan, kun se koulussa tarjoiltiin tulkkauksen, sillä se ei riemuhuutoja tuolloin kirvoittanut. Opelta oiva ohje!

      Nautinnollista kampaamohetkeä, hiukset heleinä hulmuten kelpaa kohti kevättä astella:)

      Poista
  2. Jaa että tämmösii ohjeita. Samaa mieltä, tuhnu tai se haaranapsu olis ollu söpömpi ilmaus :) Kyllä tosi on, että kärsivällisyys noilla muhkuraisilla jääradoilla on koetuksella. Viikonloppuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep; onhan noissa, mistä valita ja kooste pitää kyllä sisällään kivoja oivalluksia.
      Luistimet olisi pitänyt olla äskeisellä lähikauppareissulla jaloissa, onneksi edes Icebugit. Kevät tuntuu etenevän varpasillaan; mutta aina se on tähän asti tullut, joten mainiota viikonloppua:)

      Poista
  3. No jopa oli varoituksen sanoja. Maha halkee, jos ei pierut pääse ulos. Tutkimuksen mukaan jokainen päästää päivän mittaan väh. 10 pierua. Meilläpäin on sanonta, että joka pierua piättelee, on muutenkin vilipillinen.
    Hiukkasen vierastan tämmösiä runoja, jotka on väsätty muistuttamaan Kalevalaa.
    Raitahiukset on meikätytölläkin, ja yhtäaikaa kampaamossa oli moni mieskin värjäyttämässä kuontalonsa ja komistumassa. Ihan kiva.

    Aurinkoa ja viikonloppuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai mainiosta sananlaskusta ja nauruista!
      Perinteisemmän runouden ystäväksi vaikka lähinnä luokittaudun, ei tämä kooste maaemon lapseksi käännyttänyt... Samaa mieltä: Kalevala on yksi ja ainut.
      Raitahiuksista joukkoa ollaan ja tuo on kiva ilmiö, että miehetkin kuontaloitaan säväyttelevät. Yleensä ottaenkin näkee nykyisin tyylillä parturoituja ja huollettuja miehenpäitä kiitettävissä määrin:) Leppoisan Föhn-tuulen tuomaa keväisemmän viikonlopun jatkoa:)

      Poista
  4. Oho. Tämä ei oikein iske. Kaleva tuli kyllä tutuksi jossain vaiheessa, mutta jääköön tämä kirjastoon.

    Kiitos oivasta esittelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, totesin itsekin, ja lähinnä kuriositeetin vuoksi vähemmän esillä olevan virolaisrunouden edustajana tämän maaemon esille toin.
      Kiitos kommentistasi ja jatkukoon viikonloppusi mukavissa merkeissä:)

      Poista