Taustasta SKS Tietopaketit vuotuisjuhlat:
"Suomalais-ugrilaisilta kansoilta tunnetaan tapa karkottaa oksanheilutuksella pahoja henkiä esim. hautajaisissa. Itä-Euroopassa vitsat ovat liittyneet palmusunnuntaihin tai jo edeltävään lauantaihin. Karjalassa, Savossa ja itäisillä lähialueilla ovat sekä ortodoksit että luterilaiset, etenkin nuoret, nousseet varhain herättämään vielä nukkuvia perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita lyömällä heitä koristelluin pajunoksin ja lausumalla tilanteeseen kuuluvaa sanakaavaa. Tätä on nimitetty virpomiseksi, ja virpoja on tullut viikon päästä pääsiäisenä noutamaan palkkansa. Virvottavalle jätettyä virpovitsaa vastaan on saatu kananmuna tai muita elintarvikkeita, kokonainen ateria, joskus myös rahaa. Toimitus on tehty Jeesuksen alkuperäisen palmutaipaleen muistoksi. Se on käynyt siunauksesta, tuonut terveyttä ja karkottanut pahaa. Pajunoksissa on jo vanhastaan ollut taikavoimaa, ja oksia on lisäksi siunattu jumalanpalveluksen yhteydessä. Kolmihaarainen oksa on muistuttanut Isästä, Pojasta ja Pyhästä hengestä. Saatu oksa on pitänyt säilyttää näkyvällä paikalla - ortodokseilla ikonin päällä - ja sen voimaa on voitu hyödyntää esimerkiksi karjan uloslaskussa keväällä.
Virpomiseen liittyi jo 1800-luvulla runsaasti muuntelua. Virpomalukujen tyyli vaihteli tilanteesta riippuen hartaudesta ilkeilyyn. Aikuisten palkkana saattoi olla viinaryyppy ja lasten saamat kananmunat vaihtuivat suklaisiksi. Etenkin luterilaisilla tapa sai myös köyhäinavun luonteen: varattomampi virpoi varakkaampaa. Karjalan siirtoväen ansiosta virpomistapa tuli toisen maailmansodan sodan jälkeen tietoon kaikkialla Suomessa. Viime vuosikymmeninä itäinen virpominen alkoi taajamissa sekoittua läntiseen pääsiäislauantain lastenperinteeseen: pikkunoitina kiertelyyn. Virpojan tavalliset sunnuntaivaatteet vaihtuivat trullin varusteisiin, virpomisaika siirtyi keski- tai iltapäivään ja palkka alettiin vaatia välittömästi. Myös virpomaluvut kävivät lyhyemmiksi ja yksipuolisemmiksi, ja oksakin saattoi jäädä antamatta virvottavalle. Ortodoksit ja karjalaiset ovat muistuttaneet mieliin tavan alkuperäisiä muotoja ja sisältöjä. "Oikeista" ja "vääristä" virpojista kiistely tiedotusvälineissä on muodostunut jokavuotiseksi pääsiäisperinteeksi."
Omiin lapsuuden virpomiskierroksen perinteisiin kuului virvottavan yllättäminen petin pohjilta, eikä koskaan huomiota herättänyt - innoissaan kun oltiin -
se, että esim. Mummi & Ukki sieltä viltin alta pönkivät pystyyn täysissä tamineissa.
Palkka haettiin vasta viikon päästä pääsiäispäivänä. Omien poikiemme kanssa pidettiin yllä perinnettä ja usein turnee pakollisine kahvitteluineen venyi koko päivän mittaiseksi maratoniksi, jonka seurauksena massut iltasella olivat killallaan kipristelevät.
Eilisillä Tarinaniskijän vauhdikkailla ja hilpeillä 8-vuotissynttäreillä tulimme jo ennakkoon virvotuiksi, mikä meitä isosti ilahdutti:) Virvottavaksi tulemisella on edelleenkin suuri hyvää onnea ja terveyttä tuova "maaginen" merkitys meille, joten näissä merkeissä hyvät lukijat:
Virpoin varpoin
tuoreeks' terveeks'
tulevaks' vuueks'
saanks mie munan va' kanan?
Virpovitsan varressa:
Kiitos tietoiskusta. Tulimme juuri pitkältä aamulenkiltä, eiköhän noita virpojia kohta heräile, kylä oli kovin hiljainen :)
VastaaPoistaOllos hyvä; keväinen keli ainakin suosi sekä virpojia että meitä ulkoilijoita. Hyvää alkanutta viikkoa!
PoistaPirteä postaus. Olen itse suhtautunut lasten virpomisintoon hyvin kannustavasti, ja olen ihmetellyt julkisuudessa käytyjä keskusteluja asiaa vastaan. Positiivisena eteenpäin virpomisasiassakin.
VastaaPoistaKiitos Jokke! Taas riitti polemiikkia asian tiimoilta.
PoistaVirpomisessa toteutuu paitsi pitkä perinne myös sivutuotteena se kasvatuksellinen fakta, että näkemällä vaivaa virpomaoksien yms. kanssa saa itselleen mielihyvää ja palkintoja; ei huono! Myönteisenä tässä asiassa etiäpäin kohti pääsiäispyhiä:)
Olipa kiva lukea virpomisen taustoista..tuo virpominen on kyllä lapsille niin hauskaa ja jännää puuhaa:) Ihana on katsoa sitä intoa millä virpovat♥ "Virvon varvon pajusilla, pehmoisilla kissasilla, lempeitä tuulia, lämpimiä päiviä, iloa ja valoisuutta.. kevään ja kesän ihanuutta" Mukavaa palmusunnuntaita sinne teille ja oikein ihanaa alkavaa kevättä♥
VastaaPoistaKiitos Päde, perinteillä on vankka turvallinen sijansa tässä kiiihtyvällä tahdilla muuttuvassa maailmassammekin. Mukavaa pääsiäisen rakenteluviikkoa:)
PoistaMeillä ei ole käynyt vuosiin virpojia, harmillista.
VastaaPoistaJep; ne pakkaavat naapuruston lapset kasvamaan ohi tämän vaiheen... Mainiota alkanutta viikkoa Sinulle:)
PoistaIhana postaus, kiitos tästä. Kiva oli lukea virpomisen historiasta. Mukavaa virpomissunnuntain iltaa sinulle!
VastaaPoistaKiitos Anneli A; maailma muuttuu, mutta on mukavaa ja rauhoittavaa, että jotain sellaista, mikä tuo iloa kaikille osapuolille, säilyy...
PoistaHyvillä mielin siis kohti pääsiäispyhiä ja sen herkkuja:)
Onpa hienoa että teit tällaiset "sivistävän" postauksen. Minulle ovat suomalaisten perinteiden salat jääneet aika heikolle tietämykselle kun olen aina hillunut ulkomaan kielien ja ulkomaalaisten seurassa :) Nyt kun opetan suomea ulkomaalaisille täytyy osata Suomestakin kertoa.
VastaaPoistaEiliset virpomiset menivät minulta ohi kun oli englanninkielistä laulu- ja leikkiryhmää vetämässä, mutta siellä yksi lasten vanhemmista olisi halunnut tietää miten virvon varvon - runo menee. Öh, en muistanut siitä juuri mitään.
Ja pääsiäisohrankin ehdin kylvää vasta lauantaina. Mutta hyvä että edes nyt ehdin tänne luoksesi tietoa ammentamaan. Kivaa pääsiäisen jatkoa 🐤🐣🐥
Mukavaa, jos oli iloksi! Tuo karjalaisperinne kun on nykyisin sekoittunut trullien kanssa ja herättää joka vuosi kahdensuuntaisia tuntemuksia, niin...
PoistaSinulla olikin iloinen voi-hurja päivä leikkiryhmän kanssa, ja iloa ja intoa varmasti tuuheanaan ilmassa. Innolla siis etiäpäin ja siinä sivussa se ohrakin oikenee ja pääsiäinen herkkuineen tulee ajallaan:)