"Kalmankääryleitä murhakasikkeessa", Noël Balen & Vanessa Barrout,
Aviador Kustannus, 2018, 197 s., suomentanut Einari Aaltonen.
"Noël Balen on ranskalainen kirjailija, esseisti ja musiikkikriitikko, joka on kirjoittanut useita muusikoiden elämänkertoja. Balen on ollut nuoresta asti intohimoinen jazzin harrastaja. Balenin esikoisteos, novellikokoelma
La mussique adoucit les meurtres, ilmestyi vuonna 1987. - Balen on työskennellyt myös tuottajana ja sovittajana. Vanessa Barrot on ranskalainen kirjailija, joka on oman tuotantonsa lisäksi kirjoittanut teoksia yhteistyössä miehensä Noël Balenin kanssa." (Lievelehti)
"Lyonin gourmet-ravintolapiireissä ruoka maistuu krantummillekin. Gastronomialehden päätoimittaja Laure Grenadier kirjoittaa juttusarjaa Ranskan ruokapääkaupungista lukijoidensa ahmittavaksi. Yksi sarjaan haastatelluista on huippukokki Jérôme Thévenay; haastattelu jää miehen viimeiseksi.
Kun tuoni alkaa korjata satoa muidenkin haastateltujen keskuudessa, Grenadier huomaa joutuneensa keskelle murhasarjaa." (Takansi)
Kalmankääryleitä murhakastikkeessa on kirjan nimeksi poikkeava ja huomion kiinnittävä. Teoksessa Pöydän Ilot-aikakauslehden päätoimittaja Laure rientää lehtiö kourassa Lyonin bouchonista toiseen jälkijoukoissaan kamera-arsenaalia raahaava valokuvaajansa Emergildo "Paco" Alvarez. Kaksikon kintereillä tulevat lukijalle samalla myös Lyonin nähtävyydet tutuiksi samoin kuin Paul Bocuse muine kuuluisine, palkittuine keittiömestareineen. Kirja antaa myös joviaalisti kaiken aterioinnin ja ähkyn vastapainoksi tarkat ohjeet herkuttelijan ylipainon hoitoon.
- Viimeiset asiakkaat olivat juuri poistuneet. Viisikymppinen, hienoisesti humaltunut pariskunta asteli verkkaisesti yöhön. Tuohon epämääräiseen aikaan vuorokaudesta, jolloin Lyonin valot alkoivat häilähdellä Jérôme Thévenay naksautti oven lukkoon ja veti metalliverhon alas. Ravintola Peukaloisen kadunpuoleiset ikkunanäkymät katosivat. Hän sammutti kahvinkeittimen, pyyhki baaritiskin, sulki Gran Marnier -likööripullon, laittoi astianpesukoneen jäljiltä edelleen lämpimät ja huuruiset jalkalasit paikoilleen ja tarkasti pikaisesti keittiön. Siellä oli siistiä. Työtasot olivat tahrattomat, kattilat ripustettu paikoilleen, matot lakaistu, liedet puhdistettu ja lattia luututtu. Kaikki oli mallillaan niin kuin aina Toinoun päätettyä työvuoronsa...
Ihan siis meikäläisittäin Marttaliiton suosittelemaan, pätevään malliin.
Herkuttelu, gourmet ja murhat on ihan pikantti yhdistelmä. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: tämän mm. Tuhti-Tipu ja Herkkusuu nimisiä bouchoneita vilisevän dekkarin pariin on parasta käydä vain täysin kylläisenä, jottei vatsa ala valittaen murista ja nurista tässä ranskalaisherkkujen ja reseptien kavalkadissa. Kokonaisuus on pikkunäppärä, harmiton ja genressään hauskasti poikkeava dekkari kelpo loppuratkaisuineen.
Totuuden nimissä mainittakoon, ettei tämä sisälmyspainotteinen, vaikkakin valikoimaltaan laajahko á la carte -runsaus saanut minua käännytetyksi ranskalaiskeittiön puoleen, vaan pidättäydyn edelleen tiukasti välimerellisen ruokakulttuurin vannoutuneena ihailijana ja toteuttajana.
(Totuudessa edelleen pysyäkseni huom. jälkimmäinen = Kanssakulkija.
Minä tyttö = laatikot ja keitot-osasto sitten vaan lämmittelen ja loihdin valmiista:)
- Jos on kovasti suruissaan ja silti nälkäinen, tietää sentään olevansa hengissä.
- Keittotaito on taiteista vanhin. Aatamikin syntyi tyhjin vatsoin.
Jean-Anthelme Brillat-Savarin. (Suomentanut Jukka Mannerkorpi)
Bon appétit:
Erinomainen neuvo että ei kannata lukea tiettyjä kirjoja muutakuin kylläisenä Viisikoista se jo muistetaan. Ja Nero Wolfekin tykkäsi syödä. Mutta siis "kalmankääryleet" ! Jessus sentään 😀 Tuoni, mana, kalma... tehokasta dekkarisanastoa.
VastaaPoistaBocuse on tuttu nimi keittiöpiireistä 🌹Minulla oli joskus ranskalainen keittokirja. Reseptit alkoivat muistini mukaan näin: Otetaan 6 dl kermaa...
Kivalta tuntuu lukea antamasi lainaus jossa keittiöstä pidetään noin hyvää huolta. Olen tänään kotona keittiövuorossa kun mies on töissä ja minulla vapaata. Yritän inspiroitua lukemalla lainauksen vielä uudelleen 😀
Seikkaillessa ja jännittäessä pakkaa tulemaan nälkä, kun noita kirjallisia herkkusuita miettii, - ja lukiessa.
PoistaNyt naureluttaa: Miten tuo 6 dl kermaa ja kunnon siipale voita tuntuu niin tutulta:)
Olen todennut, ettei siistiä tule niinkään siivoamalla vaan siistinä pitämisellä, joten: toivottavasti sapuskahommat Sinulta luontuivat rentouttavissa merkeissä ja vuoron jälkeen keittiö kiilsi ja loisti - riittävää - puhtauttaan hyväksi lopuksi! Timanttista tiistaita:)
Johan on kirjaa nilellä paiskattu.
VastaaPoistaTykkään kyllä kirjoista, joissa kuvaillaan syömistä. Yleensä ihmettelen noita jännäreitä, joissa päähenkilö selvittää rikoksia vuorokausitolkulla syömättä ja nukkumatta ja ryyppää siinä samalla. Tiedän itsestäni, että jos en nuku, olen ihan sekaisin. Ja syömättömyys on ihan hirveää. Ja ryyppäämisestä sitä on sekaisin ja siitä seuraa kohmelo, haloo kirjailijat!
Nautin siis kirjoista, joissa tehdään ruokaa ja syödään. Komppaan Ritaa, jo Viisikoista opin, että seikkaillessa syödään.
Nimellä paiskattu... minä inhoan tätä konetta, joka kirjoittaa väärin...
PoistaViisikot eväineen, hienoa luettavaa samoin kuin ne kesäiset omat metsäretket paperin rapinoineen ja mehupulloineen! Ja aina paistoi aurinko. Aah-h...
PoistaJep; ei kyllä IRL virkavalta(kaan) ilman tuhteja tankkauksia työtään tee eikä liioin näillä vuosilla ilman säännöllistä ruokarytmiä eteenpäin mennä vaan kone hyytyy ja hälyttää. Hauskuuspäissä ei myöskään hommat hoidu, joten ihmetellä täytyy tätä useiden kirjailijoiden luomaa fantasiaa ja fiktiota...
Juu; ihmettelen usein, miksi näitä "elämäämme helpottavia" masiinoita tieto- tai älyapparaateiksi kutsutaan, kun painovirhepaholaisia pukkaa ja väleen muutoinkin tilttaa, mutta aurinkoista viikonjatkoa Sinulle:)
Nimi oli kirjalla jo niin luotaantyöntävä, että jätin varaamatta. Kiitos arvuostasi, edelleen jää varaamatta. Minä olen Itämeren ruokavalion kannattaja :)
VastaaPoistaps. Luin sen Peter Jamesin kirjan Täydellisyyden hinta. No huh. Koin sen menevän niin paljon scifin puolelle, että ei edes järkyttänyt itse asia. Mutta en mitenkään voi moista tekoa kannattaa, missään muodossa, luomuja ollaan ja parempi niin. En kovin tarkkaan analysoi, jos joku lukee ko kirjaa, niin ei pety juonen paljastuksesta, mutta ymmärrät tarkoituseni varmaan.
Itämeren ruokavalio kotimaisine marjoineen ja ruisleipineen on oiva ja mitä herkullisin:) Kalmankääryleet tahi sisälmykset eivät sen sijaan hurraahuutoja nostata.
PoistaKiitos täydellisyyden kommentistasi! Teos aiheutti ajatusryöpyn ja lieviä puistatuksia ja sitä lukiessa tuli etovahko olo. Pisteet Jamesille teemaan esillenostosta, mutta jäinkin aprikoimaan, oliko tuo vastenmielisyyden vivahde ollut hänen tarkoituksensakin!? Liputan luomulle:)
Kiitos esittelystä!♥ Olipas siinä tosiaan hyytävä nimi kirjalle..tehokas:) Mukavaa maaliskuuta ja leppoisia lukuhetkiä♥
VastaaPoistaOllos hyvä Päde, näppärä nimi, mutta taitaisi jäädä tilaamatta paremmassakin bouchonissa.
PoistaLauhempaa keliä edessä, joten töppöstä toisen eteen ja tinttejä kuuntelemaan:)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista