"Jarmo Korhonen (s. 1946) Jarmo Korhonen on Helsingin yliopiston germaanisen filologian emeritusprofessori. Hän on European Society of Phraseology -yhdistyksen perustajajäsen.
Fraseologia – Kiinteiden sanayhtymien tutkimus
on kattava johdatus fraseologian rikkaaseen ja monisävyiseen maailmaan.
Se nojaa ajankohtaisen kansainvälisen fraseologiantutkimuksen
saavutuksiin ja ottaa huomioon monet Euroopan suuret kielet sekä suomen
ja ruotsin. Teos on hyödyllistä luettavaa kaikille keskeisten vieraiden
kielten opettajille ja opiskelijoille sekä kielitieteilijöille,
tutkijoille ja kääntäjille. Se tarjoaa kiinnostavaa tietoa myös
kansanperinteen, kirjallisuustieteen ja kulttuurihistorian tutkijoille
ja harrastajille" (Takakansi)
Tämä selkeä ja laaja teos pitää sisällään 14 hyvin alatasoihin jäsenneltyä lukua, laajan kirjallisuushakemiston sekä asiahakemiston. Oma lukijan roolini ja lähestymistapani on puhtaasti harrastelija- ja kiinnostuspohjainen ja lukutapani selektiivinen. Teoksen annista ilahtuneena jätänkin tietopohjaisemman tarkastelun suosiolla osaavampien harteille. Eri kielten yhteneväisyyksiä, yhteyksiä ja juuria on hauskaa ja innostavaa tutkia sekä uuden oppiminen ja tiedon omaksuminen tuottaa paljon iloa.
"Antoisa kohde fraseemien tekstiesiintymiä tutkivalle ovat pakinat.
Monesti pakinoitsijat intoutuvat hyvinkin värikkääseen kielenkäyttöön fraseemeja kasaten, niiden rakenteellisia ja semanttisia ominaisuuksia muunnellen ja niillä muutenkin leikitellen. Hyvä esimerkki tästä ovat Suomen Kuvalehden pakinoitsijan Jukka Ukkolan tekstit, joissa fraseemit ovat jo pitkään olleet ahkerassa käytössä. Varsinainen fraseologian ilottelu on kyseessä Ukkolan pakinassa, jonka otsikkona on Kissa pöydällä":
Joten nostetaanpa nyt se kuuluisa katti pöydänkulmalle:
- Äimän käkenä olemme sopuleiden välityksellä pitkän ihmetelleet sitä sylttytehtaan loiskiehuntaa, joka suorastaan kuhisee porsaanreikiä.
Nyt kuitenkin lonksuu siihen malliin, että enää meitä ei ajeta kuin käärmettä pyssyyn. Emme osta sikaa säkissä, emmekä kannusta mustia hevosia,
vaan kissa on nostettava reilusti pöydälle, muuten hukka perii ja susi syö eväät, sillä vanha koira ei opi istumaan, ja mihinpä seepra viiruistaan pääsee...
Paitsi alan ammattilaisille, tämä on mitä avartavin ja kiintoisin tietoteos kaikille meille sanojen pyörittelijöille ja niiden parissa viihtyville sekä fraasien ystäville ynnä kielistä kiinnostuneille harrastajille!
Tähän päivään sopivasti myös toivon, että parhaillaan äidinkielen esseen parissa ahertavilla abiturienteilla ovat myöskin fraasit riittävästi hanskassaan, ja että he suoriutuvat urakastaan vähintäänkin omaa tasoaan vastavasti:)
Peukut pystyssä, eilisestä ensimmäisestä kahden mustarastauroksen välisestä kilpalaulannasta ja kaikkien neljän chililajikkeen itusten esiinnoususta ilahtuneena toivotan kaikille lukijoilleni
kiintoisaa & keväistä alkanutta viikkoa:
Tämä selkeä ja laaja teos pitää sisällään 14 hyvin alatasoihin jäsenneltyä lukua, laajan kirjallisuushakemiston sekä asiahakemiston. Oma lukijan roolini ja lähestymistapani on puhtaasti harrastelija- ja kiinnostuspohjainen ja lukutapani selektiivinen. Teoksen annista ilahtuneena jätänkin tietopohjaisemman tarkastelun suosiolla osaavampien harteille. Eri kielten yhteneväisyyksiä, yhteyksiä ja juuria on hauskaa ja innostavaa tutkia sekä uuden oppiminen ja tiedon omaksuminen tuottaa paljon iloa.
"Antoisa kohde fraseemien tekstiesiintymiä tutkivalle ovat pakinat.
Monesti pakinoitsijat intoutuvat hyvinkin värikkääseen kielenkäyttöön fraseemeja kasaten, niiden rakenteellisia ja semanttisia ominaisuuksia muunnellen ja niillä muutenkin leikitellen. Hyvä esimerkki tästä ovat Suomen Kuvalehden pakinoitsijan Jukka Ukkolan tekstit, joissa fraseemit ovat jo pitkään olleet ahkerassa käytössä. Varsinainen fraseologian ilottelu on kyseessä Ukkolan pakinassa, jonka otsikkona on Kissa pöydällä":
Joten nostetaanpa nyt se kuuluisa katti pöydänkulmalle:
- Äimän käkenä olemme sopuleiden välityksellä pitkän ihmetelleet sitä sylttytehtaan loiskiehuntaa, joka suorastaan kuhisee porsaanreikiä.
Nyt kuitenkin lonksuu siihen malliin, että enää meitä ei ajeta kuin käärmettä pyssyyn. Emme osta sikaa säkissä, emmekä kannusta mustia hevosia,
vaan kissa on nostettava reilusti pöydälle, muuten hukka perii ja susi syö eväät, sillä vanha koira ei opi istumaan, ja mihinpä seepra viiruistaan pääsee...
Paitsi alan ammattilaisille, tämä on mitä avartavin ja kiintoisin tietoteos kaikille meille sanojen pyörittelijöille ja niiden parissa viihtyville sekä fraasien ystäville ynnä kielistä kiinnostuneille harrastajille!
Tähän päivään sopivasti myös toivon, että parhaillaan äidinkielen esseen parissa ahertavilla abiturienteilla ovat myöskin fraasit riittävästi hanskassaan, ja että he suoriutuvat urakastaan vähintäänkin omaa tasoaan vastavasti:)
Peukut pystyssä, eilisestä ensimmäisestä kahden mustarastauroksen välisestä kilpalaulannasta ja kaikkien neljän chililajikkeen itusten esiinnoususta ilahtuneena toivotan kaikille lukijoilleni
kiintoisaa & keväistä alkanutta viikkoa:
Tulipa opiskeluajat mieleen, sekä teoksen nimestä että noista jutuista joilla kirjoituksesi avasit, ei välttämättä kaihomielellä 😀 Joskus joutui kovastikin hikoilemaan tenttikirjojan kanssa. Esiin nostamasi pakinoitsijan iloiset ilmaukset riemastuttavat, ja myös pistävät miettimään niiden alkuperää ja kirjaimellista merkitystä. Äimän käki taitaa olla vain ääntämyksellinen ällistystä kuvaava sanapari, mutta muista sanonnoista yritän jäljittää ajatustakin. Se ei ole yhdentekevää tällaiselle kieli-ihmiselle, mihinkäs tämä seepra raidoistaan pääsee. Se on muuten italiaksi something like this: "Susi voi menettää karvansa mutta ei pahettaan." ja englanniksi puhutaan muistaakseni leopardin täplistä. 😀 Kivaa tiistaita !
VastaaPoistaKieli ja kielet nyt vaan ovat iki-kiinnostavia yhteyksineen ja eroavuuksineen sekä niiden kehitys. Kotus ja Kielikello ovat vakiluettavaa uusiosanoineen ja suuntauksien kintereillä pysymysineen. Samoin murteita on kiintoisaa vertailla ja etymologia kiehtoo.
PoistaFraasien tarjoamisessa ulkomaankielillä on syntynyt monta hupaisaa ja lähentävää hetkeä. Kuten totesit seepran raidat ovat ja pysyvät, joten kopsutellaan nillä etiäpäin. Kiitos hauskasta kommentistasi ja mukavia tapahtumia viikollesi:)
Kiitos esittelystä, meni melkein kieli solmuun jo pelkästä lukemisesta:) Hienoa että chilit ovat alkaneet itää! Mukavaa viikon jatkoa♥
VastaaPoistaJep; tuo sanaruletin pyörittäminen saa väleen sukat iloisesti makkaralle, mutta on hauskaa ja kiintoisaa.
PoistaChilit tuottivat iloisen yllätyksen, sillä kaikissa 16:ssa idätyspurkissa kurkitaan iloisesti, itävyys hurjat yli 90%. Keväisiä tuulia ja rojahtavia hankia loppuviikollesi:)