"Suomen luonnon pyhät paikat", Tuomo Kesäläinen & Aimo Kejonen, Salakirjat, 2017, 304 s.
"Suomen luonnon pyhät paikat - teoksen tavoite on pitää yllä tietoa siitä,
mikä aikanaan oli pyhää ja miten pyhän kanssa elettiin. Vanhat pyhät eivät ole kadonneet. Sellaisen luo tullessaan nykyajan ihminenkin kokee jotain, kokemus on vain muuttunut. Siinä missä vanha kansa koki paikalla pyhän läsnäolon, nykyajan maallistunut ihminen kokeen luontoelämyksen.
Kansanperinteentallentaja, geologi Aimo Kejosen ja tietokirjailija, toimittaja Tuomo Kesäläisen teos kunnioittaa maamme 100-vuotista itsenäisyyttä ja esi-isiemme eloa esittelemällä sata luontokohdetta, joita eri aikoina ja eri tilanteissa on pidetty pyhinä. Teos on tietokirja ja matkaopas jokaiselle, jota kiinnostavat vanha metsäuskonto, sen pyhät paikat ja niiden merkityksen muuttuminen aikojen kuluessa. Kirja on paitsi kunnianosoitus menneiden aikojen pyhille myös kunnianosoitus kotimaamme upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle." (Takakansi)
Teoksen avaaavat alkusanat ovat laatineet Juha Pentikäinen ja Risto Pulkkinen.
Lukijalle -osiossa tekijät puolestaan avaavat Suomen kulttuurivaiheita,
Pyhän käsitettä Suomessa, Vanhojen pyhien papistoa, shamaaneja ja tietäjiä
sekä Pyhiä vuoria ja rotkoja, Seitoja ja saivoja, Kalliomaalauksia, Hiisiä sekä
Pyhiä kiviä. Kesäläinen & Kejonen esittelevät perinpohjaisesti 100 pyhää suomalaista luonnonpaikkaa alkaen Mikkelin Astuvansalmesta päätyen Heinäveden Porttikivelle. Teos on näyttävästi valokuvin ja myös paikallisin kartoin varustettu.
- Arkaaiselle ihmiselle kaikki oli luonnollista, mutta luonnollisen todellisuus jakautui pitkällä liukomolla tämän- ja tuonpuoleiseen. Toisessa ääripäässä oli (lähes kokonaan) tämänpuoleinen ja toisessa (lähes kokonaan) tuonpuoleinen. Harvat, jos mitkään tuonpuoleiset olennot tai asiat olivat toisenlaisia verrattuna ihmiseen ja hänen arkimaailmaansa. Muinais- ja kansanuskon tuonpuoleiset toimijat "pelasivat" pitkälle "samoilla pelisäännöillä" kuin ihmiset.
Tuonpuoleisia olentoja ja voimia voitiin lahjoa ja hyvitellä ja toisaalta myös uhata ja rangaista. Vertailukohdaksi käyvät antiikin Kreikan jumalat, jotka yli-inihimillisistä voimistaan huolimatta olivat jokseenkin inhimillisiä - ihmisille ja toisilleen suuttuvia, kateellisia, ihmisiä seksuaalisesti vietteleviä ja keskenään riiteleviä....
Teos on tiivis ja tuhti sekä erittäin mielenkiintoinen tietopaketti kaikille luonnonystäville ja muinaisista uskomuksista kiinnostuneille. Se avaa mainiosti muinoin vallinutta ihmisen ja luonnon tiivistä yhteyttä ja yhteiseloa, jonka valitettavasti omaksi tappioksemme olemme suureksi osaksi menettäneet.
Jos jossain, niin luonnon ja sen monimuotoisuuden äärellä ja keskellä koen paitsi suurta ikiaikaista yhteyttä, tunnen voivani päästä niin lähelle pyhää, kuin mitä sillä sanalla itse ymmärrän ja kuinka sen koen. Teoksen nimistössä löytyi myös tuttuja, mieluisia paikkoja kuten Inarin Ukonsaari, Muonion Äkäsaivo, Pakasaivo ja Kirkkopahta, Julma-Ölkky ja sen Pirunkirkko Kuusamossa.
Tästä kauniista ja tietorikkaasta teoksesta jäi ihan oman kiinnostuksen pohjaten perusteellisemmat lukukohdat valikoidenkin mieluisa ja seesteinen lukukokemus.
Upea teos on myös oiva ratkaisu moneen merkkipäivän lahjapulmaan ja tervetullut yllätys luonnonystävän joulunajan lukemistoon.
- Se korutont on kertomaa, näit palvoi ennen Suomenmaa... ,
Runeberg tekijöiden vapaasti muotoilemana.
Pyhiltä paikoilta:
Tuo onkin mielenkiintoista luettavaa..Kuvat lisänä tuossa kirjassa,ovat varmasti upeita!! Mukavaa syksyistä viikonloppua sinne♥
VastaaPoistaKiitos Päden paja; kyllä Suomi on monimuotoinen ja kaunis maa! Kauniita ruskapäiviä ja juhlapukuisia lehtipuita:)
PoistaUkonsaarella olen käynyt ja ainakin Päivi Alasalmi mainitsee paikan Soruia-trilogiassa. Julma-Ölkky on jo nimensä puolesta vahva paikka ja olen vieraillut sielläkin monta kertaa, sillä äiti oli kotoisin sieltäpäin. Kirjahan pitää lainata ja tutkiskella tarkemmin, jos vaikka siellä on muitakin paikkoja missä olen käynyt.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua <3
Totta, tuo Julma-Ölkky on sen verran vahvaniminen, että kun juuri koulunsa aloittaneiden poikiemme kanssa sinne ihka ensimmäistä yhteistä rinkkareissua heitettiin, olivat pikkumiesten kasvot aika lailla peruslukemilla, ennen kuin omin silmin totesivat, että vain (huom. paino tällä sanalla) kallioista oli kyse...
VastaaPoistaSinulle teos varmaan tarjoaakin paitsi pyhiä niin myös tuttuja paikkoja ja laajempaa kontaktipintaa:)
Hieno teos vaikkapa lahjaksi. Ukonsaari on minullekin tuttu.
VastaaPoistaJep: lahjat tuottavat useasti päänsärkyä ja hammastekiristystä. Niitä kippoja, kuppeja ja muita epäesineitä on itse kullakin kaapin täydeltä. Kirjalahja on aina mieluinen seka antaa että ostaa:)
VastaaPoistaKiinnostava! Mulla on nyt kesken Suuri suomalainen kummituskirja, jossa myös mennään menneittenkin perässä Suomea ristiin rastiin. Kiva kun tämmöisiä julkaistaan.
VastaaPoistaKummitukset ja yliluonnolliset ilmiöt ovat kiinnostavia ja omaavat jotain maagista taikaa, vaikkei niihin uskoisikaan. Tämä puolestaan avasi ja taustoitti upeasti muinaisia uskomuksiamme:)
VastaaPoista