"Hiljaiset vuoret, kirkas kuu" - ex Libris...

"Hiljaiset vuoret, kirkas kuu. Klassista kiinalaista luontorunoutta, toimittanut ja suomentanut
Tero Tähtinen, Kustannusosakeyhtiö Savukeidas, 2016, 197 s.
Tyylikäs ja silmiähivelevä  graafinen suunnittelu: Ville Hytönen.

"Tero Tähtinen (s. 1978) on FM, vapaa toimittaja ja kriitikko, joka kirjoittaa mm. Parnassoon, Voimaan ja Aamulehteen. Hän harrastaa hatha-joogaa, zen-meditaatiota, hyväää kirjallisuutta ja Suomesta lähtöjä." (Kustantaja) Tuo Suomesta lähtöjä on hauskasti tutunoloinen luonnehdinta.

"Runous on kiinalaisessa kulttuurissa aina ollut taidemuodoista arvostetuin, ja kiinalaisen luontorunouden ylväs perinne ylettyy yli puolentoista tuhannen vuoden taakse. Tämä teos keskittyy pääasiassa Tang-dynastian (618-906) aikakauteen, jota yleisesti pidetään kiinalaisen kulttuurin ja runouden kultakautena. Tuolloin Wang Wein, Li Bain ja Bai Juyin kaltaiset mestarit elivät ja kirjoittivat kuolemattomia säkeitään.
Teokseen on valikoitu kiinalaisen luontorunouden merkittävimpiä tekstejä useilta keskeisiltä kirjoittajilta. Se antaa kattavan kuvan daolaisbuddhalaiseen maailmankatsomukseen pohjautuvasta runoudesta, joka haki innoituksensa villin luonnon kuvastosta. Teos on kaksikielinen eli runot on kirjassa sekä kiinaksi että sujuvina suomenkielisinä käännöksinä. Lisäksi teokseen sisältyy lavea johdantoessee sekä suomentajan laatima selitysosio." (Takakansi)

- Kiinalainen luontorunous (shanshuishi), kirjaimellisesti vuorten ja jokien runoutta, versoo vuorten ja jokien kumpuilevasta kosmologiasta, jossa yinin ja yangin vastavuoroiset energiat liikehtivät ikuisen muutoksen lainalaisuuksien ohjaamina. Runoutta tarkoittava kiinalainen merkki (shi) koostuu kahdesta osasta: kieltä ja puhumista tarkoittavista merkistä sekä temppeliä tarkoittavasta merkistä. Täten voisi helposti ajatella, että runous ymmärretään kiinalaisittain pyhäksi puheeksi. Tosiasiassa kyseinen kirjoitusmerkki on aikojen saatossa muuttunut, oikealla puolella sijaitsi alun perin merkki (zhi), joka tarkoittaa sydäntä niin, että runous kiinalaisen näkemyksen mukaan on täten sydämen puhetta.

"Puron vesi virtaa heleänvihreänä,
valkea kuu loistaa kylmän vuoren yllä.
Tyynnytä ajatukset ja mielesi kirkastuu,
näe asioiden tyhjyys ja maailma saa rauhan."
- Han Shan

Esipuhe ja huomautukset selityksineen avaavat ja taustoittavat ansiokkaasti lukijalle runoja sekä avittavat niiden laajempaan ymmärrykseen. Runojen rauha, seesteisyys ja vahva ykseys luonnon kanssa puhuttelevat tällaista luontoäidin syliin hakeutuvaa, merenkuohujen kohinaa kaipaavaa, tunturinlakien ja selkosten tallajaa ja vuorten jylhyyden edessä hiljentyvää, joka on omimmillaan, ehjimmillään ja kokonaisimmillaan aidossa yhteydessä luontoon. Tunnetila on vahva. Runot muodostavat myös eräänalaisen vankan rintaman ihmisten luonnonvarojen riistoa ja holtitonta hyväksikäyttöä sekä materialismin kaikkivoipaisuutta vastaan...

Poimintoja:

"Tyhjä vuori, ei ketään mailla halmeilla,
silti jostakin kantautuu ihmisten ääniä.
Auringon myöhäiset säteet tunkeutuvat metsän siimekseen
ja hehkuvat vihreän sammaleen päällä."
Wang Wei: Peurapuisto

"Mitä kevättuuli tuntee, kun se aamuisin ja iltaisin
tulee metsiin ja puutarhoihin? Se ei kysele,
kuka persikka- ja luumupuut omistaa, vaan puhaltaa
niiden punaiset lehdet maahan sanomatta sanaakaan".
Qi Ji: Laulu kevättuulessa

"Kukka, joka ei ole kukka; usva joka ei ole usvaa:
keskellä yötä hän saapuu ja aamunkoitteessa katoaa.
Saapuu kuin keväinen uni - kauanko se kestää?
Katoaa kuin aamuiset pilvet, eikä häntä löydä enää mistään."
Bai Juyi

Ei tuon kauniimmin tällaisena kevään puhkeamisen riemukautena;  päivänä, jolloin tervetullut sade on huuhtonut pölyt pois ja puiden ja kasvien viherrys on herkimmillään. Päivänä, jolloin ensimmäinen pääskytiedustelija reilun viikon viime vuosin verraten etuajassa sirosti kaarteli pilvisellä taivaalla...

Lumoutuneena: