torstai 24. heinäkuuta 2014

"Budapestin synnit" - ex Libris...


"Budapestin synnit", Vilmos Kondor, Tammi, 2013, 457 s., suomentanut Tähti Pullinen.


Budapestin synnit"Vilmos Kondoria pidetään Unkarin ensimmäisenä todellisena dekkarikirjailijana ja jo esikoisellaan hän räjäytti potin. Budapest noir on Unkarissa suurmenestykseen noussut viisiosainen sarja 30 - 40-luvun Budapestista, ja se on myyty mm. Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Italiaan." (Etulievelehti) " Budapestin varjot" ilmestyi suomeksi 2012, ja kolmas osa "Budapestin vakooja" näkee päivänvalon  puolestaan 16.9.2014.   

"Nuori nainen surmataan budapestiläisessä kylpylässä. Samoihin aikoihin rikosreportteri Zsigmond Gordonin nuori virkaveli ja tämän rakastettu kuolevat kokaiinin yliannostukseen ja Gondor alkaa tutkia tapauksia.
Myös Sandor Nemes, eläkkeelle siirtynyt etsivä saa erikoisen työtarjouksen: hänen täytyy jäljittää kadonnut lääkelähetys." (Takakansi)

Ja tästä se lähtee: jo salanimi Vilmos Kondor, jonka taakse väitetään kätkeytyvän syrjäänvetäytyvän matematiikanopettajan, on sinänsä kutkuttava ja uteliaasti tartuin tähän harvinaiseen herkkuun, unkarilaisdekkariin, enkä pettynyt.  Ollaan sodan jaloissa, puolalaispakolaisten virrassa, Budapest näyttää nurjat kasvonsa: uhkapeli ja huumekauppa rehottavat, shamppanja virtaa, naiset ovat kauniita ja iloluotoisia...

Kondor onnistuu tarjoamaan lukijalleen näköalapaikan ja  aikamatkan tuon ajan "Pikku-Pariisiin", sodan melskeeseen, kolonnain vyöryntään, raadollisuuteen ja toisaalta unohdusta tarjoavaan,  riehakkaaseen huvimaailmaan, paksujen tummanpunaisten, pölyisten samettiverhojen kulissien taakse, baccaratinpeluuseen, sikarinpölläytyksiin ja korrekteihin kumarruksiin taipuviin gentlemanneihin.   Kun teos nämä kriteerit täyttää ja minulle tämän taikatempun tekee ynnä lisäksi poikkeaa genrensä tämänhetkisestä valtavirrasta, tiedän lukeneeni hyvän kirjan.
Korutonta historian siipien havinaa, vanhanaikaista vaan ei tunkkaista, rauhallista  kerrontaa ja todentuntuista kuvausta kauttaaltaan!

Aasinsiltaa kopsutellen, C.M. Bellmanin sanoin: "Voi hyvät ystävät, meillä jos ois Unkarin viiniä saavi" tahi edes pullollinen mainiota Tokaji Aszú 5 Puttonyos'ia... Jälkimmäistä, hilpeitä WIO:n lauluiltoja muistellessa &

Vakoojaa varrotessa:

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti